Vatsalihakset rantakuntoon – Osa II

Vatsalihasharjoittelun ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin vatsalihasten perusteita. On siis NELJÄ keinoa saada vatsalihakset erottumaan: 1) vatsalihasten kasvatus, 2) rasvakerroksen vähentyminen harjoittelun ja ravinnon avulla, 3) oikeiden vanhempien valinta eli geenit ja 4) oikeanlainen valaistus ja rusketus. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti kohtaan 1 eli vatsalihasten kasvatukseen.

Haluat siis muhkeat tai ainakin erottuvat vatsapalikoista rakennetut vatsalihakset? Yritän auttaa sinua antamalla tutkimukseen ja käytännön valmennukseen perustuvia ohjeita. Lisäksi esitän usein kysyttyjä kysymyksiä vatsalihasharjoittelusta, joihin sitten vastaan. Luettuasi jutun tiedät vatsalihasten hankinnan perusteet. Tämän lisäksi tiedät vatsauksen kuumiin ja päivää polttaviin kysymyksiin. Esimerkkinä: onko vatsalihasten hankinnassa välttämätöntä ostaa TV-Shopin laitteita kuten Ab Doer tai Ab Swing koska se on ”paljon parempi kuin mikään muu vatsalihaslaite, jota olet ikinä kokeillut eikä tässä vielä kaikki, saat mukaasi myös itseruskettavaa voidetta. Ja jos olet oikein nopea, saat myös Photoshop-ohjekirjan hoikentavien kuvien tekemiseen ja tehokkaan valaisimen vatsapalikoiden kontrastin lisäämiseen!”.

Lue loppuun

Jalostetut superlihakset: lihasmassan nelinkertaistus

Helsingin Sanomissa oli sivun juttu otsikolla: ”Doping tulee geeneihin – geenihoidolla huippu-urheilija voisi kolminkertaistaa lihaksensa”. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa aikuisilla olennoilla kuten ihmisillä, kuten tarkat lukijat ehkä huomasivat. Kirjoittaja nimittäin tarkoitti kolmanneksen suurentuneita lihaksia, jotka on saavutettu Igf-I:n geeninsiirrolla aikuisiin hiiriin. Ihmisillä tämäkin on vielä tulevaisuutta. Tässä jutussa käyn kuitenkin läpi tavan, jolla hiirten lihakset on jo onnistuttu jalostamaan geenitekniikan keinoin kooltaan nelinkertaisiksi. Tätä tapaa ei saa sekoittaa geeninsiirtoon aikuisiin olentoihin kuten ihmisiin, jolla ei päästä siis läheskään yhtä suureen lihaskasvuun. Lisätietoa esim. kotimaisesta kirjasta (Alaranta, Hulmi ym. Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa. 2007). Lue loppuun

Lihas kasvaa levossa?

Sanonta kuuluu, että ”lihas kasvaa levossa”. Moni käyttääkin tätä tekosyynä sille, miksi ei tälläkään viikolla treenaa. No, pitääkö tämä paikkaansa ja kelpaako selitys? Vähän ensin taustaa.

Mitä on lihaskasvu?

Lihaksista noin 20 % on proteiineja ja loput käytännössä vettä. Lihasten kasvu tarkoittaa siis pääasiassa lihasproteiinien ja veden määrän lisääntymistä. Lihaskasvun suuruuden kertoo käytännössä lihasproteiinien rakennuksen ja hajotuksen erotus. Kuntosaliharjoittelussa lihasproteiinien rakennuksen on osoitettu olevan selvästi tärkein lihaskokoon vaikuttava ja säädeltävä tekijä. Täten lihasten kasvun käynnistymistä voidaan arvioida melko hyvin mittaamalla uusien lihasproteiinien rakentumista harjoituksen yhteydessä. Lue loppuun

Alamäki vaurioittaa lihasta

Vuonna 1999 kävelin nobelisti Sir Andrew F. Huxleyn kanssa alas vuoren rinnettä Canmoressa, Kanadassa. Hän kertoi harrastavansa kävelyä nummilla vaimonsa kanssa sunnuntaisin ja ihmetteli, miten alamäkeä kävellessä lihakset tulevat kipeiksi. ”Siinäpä olisi hyvä tutkimuksen aihe”, hän totesi.

Kyllä vain, onhan sitä tutkittu vuosikymmenet. Alamäkeä kävellessä lihakset venyvät ollessaan aktiivisia, ja vastustaessaan venyttävää voimaa voivat vaurioitua, mikä aiheuttaa Huxleyn kokemaa lihaskipua. Yleensä tällaisen eksentrisen lihastyötavan jälkeen lihaskipu tulee viiveellä tulehdusprosessin kera. Kipu on tyypillistä silloin, kun eksentristä lihastyötä tehdään pitkän tauon jälkeen ja on huomattavasti pienempää jo toisella kerralla. Eli sanonta, että se paranee millä se on tullutkin pitää tässä hyvin paikkansa.

Kinesiologian professori Taija Juutinen

Muistan, kuinka liikunnanopettajani käskytti koko luokan Cooperin testin jälkeen venyttelemään, jotta lihakset eivät sitten olisi seuraavana päivänä niin kipeitä. Tässä suhteessa jumppamaikka voi ylpeillä hallinneensa aiheen kuin nobelisti.

Pieniä mikrorepeämiä saaneen lihaksen venyttäminen auttaa tulevaan kipuun yhtä varmasti kuin pyykin kuivaaminen järvessä. Venyttely ja loppuveryttely ovat kyllä hyödyllistä puuhaa pidemmän päälle, mutta jo tapahtunutta vauriota sillä ei kyllä ehkäistä. Tällainen mikrotrauma – niin paljon kuin se seuraavana päivänä aristaakin – ei ole lihakselle haitallista, vaan on mahdollisesti osaltaan aktivoimassa lihasta sopeutumaan uudenlaiseen rasitukseen.

Biomekaniikan assistentti Jouni Kallio

Lisätietoa tästä voit lukea mm. Vesa Erojärven biomekaniikan pro gradu-työstä.

Tämä kirjoitussarja avaa Liikuntabiologian laitoksen blogin, jossa alan asiantuntijat kertovat taustoja liikunnasta ja harjoittelusta kansantajuisesti.