hermostollinen ohjaus

Yöjuoksu on taitolaji

Taija Juutinen Biomekaniikka, hermosto, Lihakset , , , , , , , , , , , ,

Osaatko juosta hämärässä metsässä? Vaikka juoksuvauhtisi ei riittäisikään Minna Kaupin tai Pasi Ikosen tavoittamiseen, voit olla ylpeä taidostasi. Epätasaisessa ja kovuudeltaan vaihtelevassa maastossa loikkiminen on yksi ihmisen motoriikan upeista taidonnäytteistä.

Mitä meidän kehossamme tapahtuu tällaisessa yöjuoksussa? Ei nimittäin riitä, että annamme kymmenille lihaksille käskyn liikutella raajojamme juoksun liikeratojen mukaisesti. Koska jokainen askel on hieman erilainen – osa sammaleen, joku juuren tai irtokiven päällä, vaaditaan lihasten ohjaamiseen jatkuvaa hienosäätöä. Lue loppuun →

Lihasten levottomat tuhkimot

Taija Juutinen Biomekaniikka, Lihakset , , , , ,

Miten toimivat Robert Heleniuksen kädet? Sama oikea, joka silittää kahta lasta uneen iltasadun jälkeen, takoo seuraavana iltana tutimaan toistasataa kiloa painavaa lihasmöykkyä. Miten lihasvoimaa säädellään näin äärimmäisten tehtävien välillä? Ja miten tuhkimo liittyy mihinkään?

Yhdessä lihaksessa voi olla satoja tuhansia lihassoluja. Jos jokaisen lihaksen jokaista solua pitäisi käskyttää yksitellen, ei ihmisen aivokapasiteetilla saisi aikaan edes purukumin jauhamista, kävelyyn yhdistämisestä puhumattakaan. Onneksi lihasten ohjaaminen tapahtuu suureksi osaksi automaattisesti, eli me määräämme tarvittavan voiman ja automatiikka kutsuu kasaan sopivan määrän lihassoluja. Niin kutsuttu tuhkimoilmiö on tästä automaattisesta työjärjestyksestä yksi esimerkki. Lue loppuun →

Kolme todistetta aivojen piilotetuista voimista

Jussi Peltonen Biomekaniikka, Lihakset, Voimaharjoittelu , , , , , , ,

Monet ovat kuulleet sanottavan, että ihminen käyttää vain pientä osaa aivojen todellisesta kapasiteetista, mutta moniko on nähnyt siitä todisteita? Valitettavan usein aivojen piilotetut kyvyt pysyvät piilossa.

On kuitenkin olemassa hyvin yksinkertainen testi, joka osoittaa, että aivoissa on piilotettuja voimia.

Se on isometrinen maksimivoimatesti. Isometrinen tarkoittaa tilannetta, jossa lihaksen pituus ei muutu sen jännittyessä. Usein puhutaan myös staattisesta voimatestistä, koska jännitys tapahtuu paikallaan olevaa vastusta vastaan, eikä suoritukseen liity liikettä.

Alla on esitetty kolme todistetta, jotka osoittavat, että maksimivoimaa ei rajoita pelkästään lihas, vaan myös lihasta ohjaavat aivot. Lue loppuun →