Miten kävely kuormittaa polvea? Millaista palautetta urheilijoille voidaan tarjota harjoittelun tueksi? Mitä lihaksessa tapahtuu eksentrisessä lihastyössä? Miten ikääntyminen vaikuttaa liikkumisen säätelyyn? Miten motorisia muistoja tehdään?
Tule kuuntelemaan vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin ensi viikolla Liikuntabiologian laitoksen järjestämään kansainväliseen symposiumiin ”Biomechanics of Human Movement: Mechanisms and Methods” 21.-23.92016. Ilmoittaudu vielä tänään!
Varmasti itse olet kokeillut ja kokenut, että jossain se venyttely tuntuu, mutta toisaalta, onko siitä ollut mitään hyötyä mihinkään? Tässä kirjoituksessa emme ota kantaa siihen, miltä venyttely tuntuu, vaan selvitämme tieteellisten tutkimusten perusteella millaisesta venyttelystä, ja milloin tehtynä siitä voi olla hyötyä.
Mitä on venyttely?
Venyttely voidaan määritellä lihas-jännesysteemin pidentymisenä, jonka tarkoituksena on vähentää passiivista jäykkyyttä (ACSM 2006). On olemassa kymmeniä venyttelytapoja, mutta yleiset suositukset venyttelystä ovat suosineet staattista venyttelyä. Staattinen venyttely on mm. sitä, kun aitajuoksija-asennossa pidät venytystä paikallaan 15-30 sekunnin ajan kummallekin jalalle. Tässä jutussa venytään nyt ensin alkuverryttelynomaisesti ja tarkastellaan venyttelyn akuutteja vaikutuksia suorituskykyyn. Venyttelyn vaikutuksia mm. vammojen ennaltaehkäisyyn ja palautumiseen puidaan tämän juttusarjan seuraavissa osissa.
Toimiiko venyttely hyvänä alkuverryttelynä?
Alkuverryttelyn tarkoituksena on ennaltaehkäistä vammautumisia ja parantaa suorituskykyä nostamalla kehon lämpötilaa ja valmistamalla elimistöä nousujohteisesti tulevaan harjoitukseen tai kilpailuun. Mikä on venyttelyn rooli tässä kokonaisuudessa? Venyttelyn roolia perustellaan usein lihaksen paikallisena lämpötilan nousulla. Todellisuudessa lihaksen lämpötilan nousu riippuu lihastyön aiheuttamasta hukkaenergiasta (hikoileminen) ja lihaksen verenkierrosta. Nämä mahdollistuvat lihaksen supistumisen ja rentoutumisen vuorottelun, eli aktiivisen tekemisen kautta.
Lihas on kehomme liikkeen aikaansaava moottori, josta voima välittyy jänteitä ja lihaskalvoja pitkin luihin. Jos moottorin voima on tarpeeksi suuri, se aiheuttaa nivelten liikkeitä, mutta heikko voima (tai kovakin voima kovaa ulkoista vastusta vasten) saa aikaan pelkästään jänteiden venymistä, eikä liikettä tapahdu. Toisin sanoen: ennenkuin nostossa laatikko tai punttitanko lähtee ylös maasta, on lihaksen täytynyt venyttää jännettä riittävästi. Lihas ja jänne toimivat siis aina yhdessä, ja niiden toiminta muokkautuu tarpeen mukaan.
Et varmaan ole välttynyt kehotukselta, että venyttelisit, se auttaa. Jos vaikka sen paljasjaloin juostun alamäkilenkin jälkeen käyt lattialle istumaan ja venyttelemään, mitä sinä itse asiassa venytätkään? No lihaksia tietysti? Itse asiassa, lihasten venyvyys voi olla aika pieni.
Otetaan esimerkkinä pohje, jossa on useita, rakenteeltaan erilaisia lihaksia. Kaksoiskantalihas, joka pullistuu pohkeen yläosassa varpaille noustessasi kiinnittyy pitkään jänteeseen, joka on kiinni kantapään luussa (kantaluussa). Kun venytät pohjetta nilkkaa koukistamalla, tämä kaksoiskantalihas venyy vain 27% ja lopusta venymisestä vastaa pitkä jänne (KUVA 1). Lue loppuun
wikiliikkuja 