Liikunta on lääkettä

Liikunnan positiivisista vaikutuksista ei kiistellä. Lääkäreiden määräämiin hoitokeinoihin se ei silti kuulu. Tässä artikkelissa kuvataan kuinka liikunta vaikuttaa soluihin ja on osa monimutkaista prosessia, joka ylläpitää elämää.

Tieteellinen termi tapahtumasarjalle on mekanotransduktio. Se tarkoittaa mekaanisen ärsykkeen (jännitys) muuntamista solujen sisäiseksi ja väliseksi biokemialliseksi toiminnaksi, joka parantaa tai ylläpitää kudoksen rakennetta. Liikunta ei olekaan vain suorituskyvyn kasvuun tai nautintoon tähtäävää toimintaa vaan se on keholle yhtä tarpeellista kuin hengitys tai verenkiertokin. Lue loppuun

Jumppa ei pelasta istumatyöläistä

Tiesitkö, että liiallinen istuminen on haitallista liikuntaharrastuksesta huolimatta? UKK instituutin sivulla Tommi Vasankari kertoo äskettäin julkaistusta amerikkalaisutkimuksesta. Me täällä Jyväskylässäkin olemme tutkineet asiaa, ja todenneet, ettei jumppa vähennä istumisaikaa. Tutkimuksestamme voi lukea myös New York Timesin sivuilta ja kuunnella Radiosta YLE 1 Tiedeykkösessä 27.4. klo 12.15. alkaen. Tämän jälkeen ohjelmaa voi kuunnella YLE areenasta.

Hyvä kunto tuo mukanaan parempaa terveyttä, ja liikuntaa suositellaankin harrastettavaksi useana päivänä viikossa, mikäli haluaa kuntonsa kohoavan. Vaikka liikkumalla voi parantaa terveyttä, runsas päivittäinen istuminen on kuitenkin terveysriski kuntoliikuntaharrastuksesta huolimatta. Aikaisemmin ei ole ollut selvää, miten nämä kaksi fyysisen aktiivisuuden ääripäätä vaikuttavat toisiinsa. Vähentääkö siis esimerkiksi jumpassa käynti myös istumisaikaa, vai pitäisikö istumisen vähentämiseksi keksiä myös jotakin muuta? Tuoreessa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkimuksessa etsittiin vastausta tähän kysymykseen.

Lue loppuun

Ravinnon proteiinit lihaskasvussa. Mikä on tieteellinen näyttö?

Tämän päivän (19.3.) Helsingin Sanomat kirjoitti koko sivun artikkelin proteiineista. Juttu, jossa myös allekirjoittanutta haastateltiin, löytyy luettavaksi täältä.

Artikkeli kosketti pääosin tavallisia tallaajia, ei lihasten kasvun optimointiin tähtääviä punttijannuja. Väärinymmärrysten välttämiseksi hieman tarkempi aiheen käsittely lienee siis paikallaan. Ja mikäs sen uskottavampi foorumi tällekin aiheelle kuin ”the ultimate” tutkitun tiedon lähde, Wikiliikkuja!

Kehomme toiminnalliset koneistot ja rakenteet koostuvat pääasiassa aminohapoista rakentuvista proteiineista eli valkuaisaineista. Lihasten massasta n. 25 % on proteiineja. Loput 75 % on lähes puhtaasti vettä, rasvan ja hiilihydraattien osuuden ollessa todella pieni. Lisäksi ravinnon aminohapoilla on monia muitakin tehtäviä kuin toimia näiden koneistojen ja rakenteiden osana. Esimerkiksi ravinnon proteiinien sisältämä aminohappo leusiini kytkee päälle lihassolujen kasvumekanismit  (1, 2). Proteiini-sana tuleekin Kreikan kielen sanasta proteos ja tarkoittaa tärkeintä. Voisi siis kuvitella, että proteiinin osuus ravinnosta onkin hyvin ratkaisevassa osassa. Onko näin?

Lue loppuun

Tulevaisuuden lääketieteellä lihakset kasvuun

Aiemmin kerroin teoreettisesta mahdollisuudesta rakentaa nelinkertaiset superlihakset geenitekniikan ja jalostuksen avulla.  Isot lihakset on kuitenkin mahdollista saada myös ilman keinotekoista geenien sorkkimista.

Lihaskasvuhan on periaatteessa aika yksinkertaista.

Lihaskasvun voi kytkeä päälle:

1) lihaskasvua edistävien aineiden määrän tai aktiivisuuden lisääntyminen

ja/tai

2) lihaskasvua estävien tai hidastavien aineiden määrän tai aktiivisuuden vähentäminen tai blokkaaminen (eli toiminnan estäminen)

Onnistuuko tämä luomuna? Toki. Molempiin yllämainittuihin mekanismeihin voidaan vaikuttaa oikeanlaisella harjoittelulla, ravinnolla ja levolla. Voimaharjoituksen jälkeen monien lihaskasvua edistävien entsyymiproteiinien aktiivisuus lisääntyy lihassoluissa ja tätä vastetta voidaan entisestään tehostaa nauttimalla proteiinipitoista ravintoa harjoituksen jälkeen (ks. esim. 1). Lisäksi voimaharjoituksen jälkeen hetkellisesti tiettyjen lihaskasvua estävien aineiden, kuten myostatiinin, ilmentyminen vähentyy (1, 2). Lue lisää lihaskasvun perusteista esim. allekirjoittaneen väitöskirjasta tai oppikirjastamme.

Voimaharjoittelu, hyvä ravinto ja riittävä lepo ovat siis helppo keino aktivoida lihasten kasvumekanismit. Vaikka yleensä voimaharjoittelu ja laadukas ravinto ovatkin ”whey to go”, niin lihasta surkastuttaviin sairauksiin tarvitaan myös lihaslääketiedettä.

Lue loppuun

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa II

Vatsalihasharjoittelun ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin vatsalihasten perusteita. On siis NELJÄ keinoa saada vatsalihakset erottumaan: 1) vatsalihasten kasvatus, 2) rasvakerroksen vähentyminen harjoittelun ja ravinnon avulla, 3) oikeiden vanhempien valinta eli geenit ja 4) oikeanlainen valaistus ja rusketus. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti kohtaan 1 eli vatsalihasten kasvatukseen.

Haluat siis muhkeat tai ainakin erottuvat vatsapalikoista rakennetut vatsalihakset? Yritän auttaa sinua antamalla tutkimukseen ja käytännön valmennukseen perustuvia ohjeita. Lisäksi esitän usein kysyttyjä kysymyksiä vatsalihasharjoittelusta, joihin sitten vastaan. Luettuasi jutun tiedät vatsalihasten hankinnan perusteet. Tämän lisäksi tiedät vatsauksen kuumiin ja päivää polttaviin kysymyksiin. Esimerkkinä: onko vatsalihasten hankinnassa välttämätöntä ostaa TV-Shopin laitteita kuten Ab Doer tai Ab Swing koska se on ”paljon parempi kuin mikään muu vatsalihaslaite, jota olet ikinä kokeillut eikä tässä vielä kaikki, saat mukaasi myös itseruskettavaa voidetta. Ja jos olet oikein nopea, saat myös Photoshop-ohjekirjan hoikentavien kuvien tekemiseen ja tehokkaan valaisimen vatsapalikoiden kontrastin lisäämiseen!”.

Lue loppuun

Miksi ihmiskunta lihoo?

Painon muutos on yksinkertaisimmillaan seurausta syömisen ja liikkumisen välisestä epätasapainosta

Pikaruoka, suuremmat annoskoot, rasva, sokeri, lisäaineet ja epäsäännölliset ruokailuajat? Valitsetko jonkun tai jotkut näistä antamaan vastauksen otsikon ongelmaan? Ruokavalio, sen muutokset ja trendit ovat saaneet aikaan kiihkeää keskustelua mediassa, mutta yksi vastaus lihavuusongelmaan saattaakin löytyä kiihkeimpien keskustelujen ulkopuolelta.

Tuttua lihavuuspelottelua

Lihavien ihmisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuodesta 1980 tähän päivään mennessä lihavien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut, ja ensimmäistä kertaa maailmassa on enemmän ylipainoisia kuin nälkää näkeviä ihmisiä. Hyvinvointivaltiot johtavat lihavuustilastoja, mutta keski- ja matalatuloiset maat ovat tulossa hyvää vauhtia perässä. Lihavuus on syy ennenaikaisille kuolemille sekä useille johdannaissairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle, korkealle verenpaineelle, aivoinfarktille, uniapnealle ja useille syöville. Ihmisten lihomista onkin alettu oikeutetusti kutsua pandemiaksi. Lue loppuun

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa I


Jossain päin maailmaa alkaa kesä jo häämöttää ja moni haluaa eroon rasvamakkaroistaan. Jotkut ottaisivat itselleen tai mielitietylleen jopa ns. pyykkilautavatsan eli ”six packin”.  Tässä artikkelisarjassa yritän valoittaa miten tähän tavoitteeseen voisi päästä. Aloitetaan ihan perusteilla, jotka ovat mielestäni olennaisia kaikkien tietää.

Mitkä ovat vatsalihasten perustehtävät? Vatsalihasten päätehtäviä ovat selkärangan koukistus, kierto, sivutaivutus, uloshengityksen avustus, vatsaontelon paineen ylläpito ja sisäelimien suojaaminen.

Mikä on six pack?
Media turhan usein hehkuttaa ”six packiä” milloin mistäkin asiasta, vaikka tarkoittaa käsitteellä jotain aivan muuta kuin mitä se oikeasti on. Six pack ei tarkoita olutpakkausta, hallituksen kokoonpanoa eikä velkajärjestelyn lainsäädäntöpakettia.

Lue loppuun