Lihakset

Peppu pyöreäksi – opas täydelliseen takamukseen

jhulmi Biomekaniikka, Harjoittelu, juoksu, Lihakset, Liikuntafysiologia, Voimaharjoittelu , , , , , , ,

Aiemmin kerroin vinkkejä miten saat vatsalihaksesi rantakuntoon (1, 2, 3). Pelkästään näyttävillä vatsalihaksilla ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, koska joku saattaa nähdä sinut myös takaapäin. Naisten kohtuu ison pakara/lantio -vyötärö -suhteen näkeminen palkitsee ainakin meidän miesten aivoja (ks. Platek & Singh PLoS one 2010  ja Singh & Randall 2007). Lihaksikas takamus on hyödyllinen myös muuten kuin esteettisessä mielessä ja housujen kannatuksessa. Pikajuoksijoilla on muhkeat pakarat, koska pakaralihaksilla on erityisen olennainen tehtävä kovavauhtisessa juoksussa. Pakaralihaksia voidaan pitää tärkeimpinä lihaksina monissa muissakin liikuntasuorituksissa. Biomekaanisesti on järkevää, että lihasmassa on keskittynyt reiden massakeskipisteen lähelle (=pakaraan) verrattuna raajojen ääreisosiin kuten nilkkoihin. Eli kyllä, pakaroiden harjoittaminen on tärkeää myös miehille!

Tässä artikkelissa kerron, miten on mahdollista kehittää näyttävä hyppyrimäkiprofiilin sisältävä lihaksikas takamus  oikeanlaisella harjoittelulla ilman plastiikkakirurgiahömpötyksiä. Kumoan myös muutamia harjoitteluun liittyviä uskomuksia.  Suosittelen kaikkia lukemaan, vaikka sisältö onkin pääosin hanurista!

Lue loppuun →

Liikunta on lääkettä

Jussi Peltonen Biomekaniikka, Harjoittelu, Jänne, Lihakset, Liikunta, Terveys , , , , , ,

Liikunnan positiivisista vaikutuksista ei kiistellä. Lääkäreiden määräämiin hoitokeinoihin se ei silti kuulu. Tässä artikkelissa kuvataan kuinka liikunta vaikuttaa soluihin ja on osa monimutkaista prosessia, joka ylläpitää elämää.

Tieteellinen termi tapahtumasarjalle on mekanotransduktio. Se tarkoittaa mekaanisen ärsykkeen (jännitys) muuntamista solujen sisäiseksi ja väliseksi biokemialliseksi toiminnaksi, joka parantaa tai ylläpitää kudoksen rakennetta. Liikunta ei olekaan vain suorituskyvyn kasvuun tai nautintoon tähtäävää toimintaa vaan se on keholle yhtä tarpeellista kuin hengitys tai verenkiertokin. Lue loppuun →

Ravinnon proteiinit lihaskasvussa. Mikä on tieteellinen näyttö?

jhulmi Harjoittelu, Lihakset, Liikunta, Liikuntafysiologia, Ravinto, Terveys, Voimaharjoittelu , , , , , , , , , , , , ,

Tämän päivän (19.3.) Helsingin Sanomat kirjoitti koko sivun artikkelin proteiineista. Juttu, jossa myös allekirjoittanutta haastateltiin, löytyy luettavaksi täältä.

Artikkeli kosketti pääosin tavallisia tallaajia, ei lihasten kasvun optimointiin tähtääviä punttijannuja. Väärinymmärrysten välttämiseksi hieman tarkempi aiheen käsittely lienee siis paikallaan. Ja mikäs sen uskottavampi foorumi tällekin aiheelle kuin ”the ultimate” tutkitun tiedon lähde, Wikiliikkuja!

Kehomme toiminnalliset koneistot ja rakenteet koostuvat pääasiassa aminohapoista rakentuvista proteiineista eli valkuaisaineista. Lihasten massasta n. 25 % on proteiineja. Loput 75 % on lähes puhtaasti vettä, rasvan ja hiilihydraattien osuuden ollessa todella pieni. Lisäksi ravinnon aminohapoilla on monia muitakin tehtäviä kuin toimia näiden koneistojen ja rakenteiden osana. Esimerkiksi ravinnon proteiinien sisältämä aminohappo leusiini kytkee päälle lihassolujen kasvumekanismit  (1, 2). Proteiini-sana tuleekin Kreikan kielen sanasta proteos ja tarkoittaa tärkeintä. Voisi siis kuvitella, että proteiinin osuus ravinnosta onkin hyvin ratkaisevassa osassa. Onko näin?

Lue loppuun →

Onko venyttelystä hyötyä? Osa I Alkuverryttely ja suorituskyky

Taija Juutinen Harjoittelu, Lihakset, Venyttely , ,

Varmasti itse olet kokeillut ja kokenut, että jossain se venyttely tuntuu, mutta toisaalta, onko siitä ollut mitään hyötyä mihinkään? Tässä kirjoituksessa emme ota kantaa siihen, miltä venyttely tuntuu, vaan selvitämme tieteellisten tutkimusten perusteella millaisesta venyttelystä, ja milloin tehtynä siitä voi olla hyötyä.

Mitä on venyttely?
Venyttely voidaan määritellä lihas-jännesysteemin pidentymisenä, jonka tarkoituksena on vähentää passiivista jäykkyyttä (ACSM 2006). On olemassa kymmeniä venyttelytapoja, mutta yleiset suositukset venyttelystä ovat suosineet staattista venyttelyä. Staattinen venyttely on mm. sitä, kun aitajuoksija-asennossa pidät venytystä paikallaan 15-30 sekunnin ajan kummallekin jalalle. Tässä jutussa venytään nyt ensin alkuverryttelynomaisesti ja tarkastellaan venyttelyn akuutteja vaikutuksia suorituskykyyn. Venyttelyn vaikutuksia mm. vammojen ennaltaehkäisyyn ja palautumiseen puidaan tämän juttusarjan seuraavissa osissa.

Toimiiko venyttely hyvänä alkuverryttelynä?
Alkuverryttelyn tarkoituksena on ennaltaehkäistä vammautumisia ja parantaa suorituskykyä nostamalla kehon lämpötilaa ja valmistamalla elimistöä nousujohteisesti tulevaan harjoitukseen tai kilpailuun. Mikä on venyttelyn rooli tässä kokonaisuudessa? Venyttelyn roolia perustellaan usein lihaksen paikallisena lämpötilan nousulla. Todellisuudessa lihaksen lämpötilan nousu riippuu lihastyön aiheuttamasta hukkaenergiasta (hikoileminen) ja lihaksen verenkierrosta. Nämä mahdollistuvat lihaksen supistumisen ja rentoutumisen vuorottelun, eli aktiivisen tekemisen kautta.

Lue loppuun →

Tulevaisuuden lääketieteellä lihakset kasvuun

jhulmi Lihakset, Terveys , , , , , , ,

Aiemmin kerroin teoreettisesta mahdollisuudesta rakentaa nelinkertaiset superlihakset geenitekniikan ja jalostuksen avulla.  Isot lihakset on kuitenkin mahdollista saada myös ilman keinotekoista geenien sorkkimista.

Lihaskasvuhan on periaatteessa aika yksinkertaista.

Lihaskasvun voi kytkeä päälle:

1) lihaskasvua edistävien aineiden määrän tai aktiivisuuden lisääntyminen

ja/tai

2) lihaskasvua estävien tai hidastavien aineiden määrän tai aktiivisuuden vähentäminen tai blokkaaminen (eli toiminnan estäminen)

Onnistuuko tämä luomuna? Toki. Molempiin yllämainittuihin mekanismeihin voidaan vaikuttaa oikeanlaisella harjoittelulla, ravinnolla ja levolla. Voimaharjoituksen jälkeen monien lihaskasvua edistävien entsyymiproteiinien aktiivisuus lisääntyy lihassoluissa ja tätä vastetta voidaan entisestään tehostaa nauttimalla proteiinipitoista ravintoa harjoituksen jälkeen (ks. esim. 1). Lisäksi voimaharjoituksen jälkeen hetkellisesti tiettyjen lihaskasvua estävien aineiden, kuten myostatiinin, ilmentyminen vähentyy (1, 2). Lue lisää lihaskasvun perusteista esim. allekirjoittaneen väitöskirjasta tai oppikirjastamme.

Voimaharjoittelu, hyvä ravinto ja riittävä lepo ovat siis helppo keino aktivoida lihasten kasvumekanismit. Vaikka yleensä voimaharjoittelu ja laadukas ravinto ovatkin ”whey to go”, niin lihasta surkastuttaviin sairauksiin tarvitaan myös lihaslääketiedettä.

Lue loppuun →

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa III

jhulmi Biomekaniikka, Harjoittelu, Lihakset, Liikunta, Liikuntafysiologia, Rasvanpoltto, Voimaharjoittelu , , , , , , ,

Ensimmäisessä kahdessa osassa (I ja II) käsittelin erityisesti suoraa vatsalihasta. Muistathan, että suoran vatsalihaksen lisäksi meillä on ulommat vinot vatsalihakset, sisemmät vinot vatsalihakset ja poikittainen vatsalihas. Nämä lihakset ovat toki tärkeitä, vaikkeivät ne olekaan ns. ”six-pack” lihaksia, joihin tässä artikkelisarjassa on siis keskitytty. Tässä viimeisessä vatsalihasartikkelissa pureudutaan nyt enemmän pömppövatsasta eroon -teemaan sekä vatsalihaksen ylä- ja alaosan erottamiseen.

Six-packin saa vatsaan monella tavalla. The choice is yours!

Vastailen taas muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin.

Miten kehittäisin tehokkaimmin alavatsaa? Entäs ylävatsaa?

Aihe on hieman kiistelty, mutta muutamien tutkimuksien mukaan suoraa vatsalihasta voi aktivoida ja harjoittaa eri tavoin keskittyen erityisesti ylä- tai alaosaan (1). Tämä on toisaalta ihan loogista. On tärkeää, että alaselän/-vatsan alueella liikettä voi sekä vatsan että selän puolella hallita lähes nikama-nikamalta.

Lue loppuun →

Yöjuoksu on taitolaji

Taija Juutinen Biomekaniikka, hermosto, Lihakset , , , , , , , , , , , ,

Osaatko juosta hämärässä metsässä? Vaikka juoksuvauhtisi ei riittäisikään Minna Kaupin tai Pasi Ikosen tavoittamiseen, voit olla ylpeä taidostasi. Epätasaisessa ja kovuudeltaan vaihtelevassa maastossa loikkiminen on yksi ihmisen motoriikan upeista taidonnäytteistä.

Mitä meidän kehossamme tapahtuu tällaisessa yöjuoksussa? Ei nimittäin riitä, että annamme kymmenille lihaksille käskyn liikutella raajojamme juoksun liikeratojen mukaisesti. Koska jokainen askel on hieman erilainen – osa sammaleen, joku juuren tai irtokiven päällä, vaaditaan lihasten ohjaamiseen jatkuvaa hienosäätöä. Lue loppuun →

Moottori korkokengillä

Taija Juutinen Biomekaniikka, Elastisuus, Jänne, juoksu, Kävely, Lämmöntuotto, Lihakset, Venyttely , , , , , , ,
Valintakysymys

Lihas on kehomme liikkeen aikaansaava moottori, josta voima välittyy jänteitä ja lihaskalvoja pitkin luihin. Jos moottorin voima on tarpeeksi suuri, se aiheuttaa nivelten liikkeitä, mutta heikko voima (tai kovakin voima kovaa ulkoista vastusta vasten) saa aikaan pelkästään jänteiden venymistä, eikä liikettä tapahdu. Toisin sanoen: ennenkuin nostossa laatikko tai punttitanko lähtee ylös maasta, on lihaksen täytynyt venyttää jännettä riittävästi. Lihas ja jänne toimivat siis aina yhdessä, ja niiden toiminta muokkautuu tarpeen mukaan.

Tässä kirjoituksessa avaan hieman sitä, milloin tuo lihaksen ja jänteen yhteistoiminta on optimaalista. Kerron myös miten pitkäaikainen korkokannoilla kävely muuttaa lihaksen ja jänteen yhteistoimintaa.

Lue loppuun →

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa II

jhulmi Biomekaniikka, Harjoittelu, Lihakset, Liikunta, Liikuntafysiologia, Terveys, Voimaharjoittelu , , , , , , , , , ,

Vatsalihasharjoittelun ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin vatsalihasten perusteita. On siis NELJÄ keinoa saada vatsalihakset erottumaan: 1) vatsalihasten kasvatus, 2) rasvakerroksen vähentyminen harjoittelun ja ravinnon avulla, 3) oikeiden vanhempien valinta eli geenit ja 4) oikeanlainen valaistus ja rusketus. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti kohtaan 1 eli vatsalihasten kasvatukseen.

Haluat siis muhkeat tai ainakin erottuvat vatsapalikoista rakennetut vatsalihakset? Yritän auttaa sinua antamalla tutkimukseen ja käytännön valmennukseen perustuvia ohjeita. Lisäksi esitän usein kysyttyjä kysymyksiä vatsalihasharjoittelusta, joihin sitten vastaan. Luettuasi jutun tiedät vatsalihasten hankinnan perusteet. Tämän lisäksi tiedät vatsauksen kuumiin ja päivää polttaviin kysymyksiin. Esimerkkinä: onko vatsalihasten hankinnassa välttämätöntä ostaa TV-Shopin laitteita kuten Ab Doer tai Ab Swing koska se on ”paljon parempi kuin mikään muu vatsalihaslaite, jota olet ikinä kokeillut eikä tässä vielä kaikki, saat mukaasi myös itseruskettavaa voidetta. Ja jos olet oikein nopea, saat myös Photoshop-ohjekirjan hoikentavien kuvien tekemiseen ja tehokkaan valaisimen vatsapalikoiden kontrastin lisäämiseen!”.

Lue loppuun →

Miksi ihmiskunta lihoo?

Arto Pesola Lihakset, Terveys , , , ,
Painon muutos on yksinkertaisimmillaan seurausta syömisen ja liikkumisen välisestä epätasapainosta

Pikaruoka, suuremmat annoskoot, rasva, sokeri, lisäaineet ja epäsäännölliset ruokailuajat? Valitsetko jonkun tai jotkut näistä antamaan vastauksen otsikon ongelmaan? Ruokavalio, sen muutokset ja trendit ovat saaneet aikaan kiihkeää keskustelua mediassa, mutta yksi vastaus lihavuusongelmaan saattaakin löytyä kiihkeimpien keskustelujen ulkopuolelta.

Tuttua lihavuuspelottelua

Lihavien ihmisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuodesta 1980 tähän päivään mennessä lihavien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut, ja ensimmäistä kertaa maailmassa on enemmän ylipainoisia kuin nälkää näkeviä ihmisiä. Hyvinvointivaltiot johtavat lihavuustilastoja, mutta keski- ja matalatuloiset maat ovat tulossa hyvää vauhtia perässä. Lihavuus on syy ennenaikaisille kuolemille sekä useille johdannaissairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle, korkealle verenpaineelle, aivoinfarktille, uniapnealle ja useille syöville. Ihmisten lihomista onkin alettu oikeutetusti kutsua pandemiaksi. Lue loppuun →