Solutasolta urheilusuoritukseen

Miten kävely kuormittaa polvea? Millaista palautetta urheilijoille voidaan tarjota harjoittelun tueksi? Mitä lihaksessa tapahtuu eksentrisessä lihastyössä? Miten ikääntyminen vaikuttaa liikkumisen säätelyyn? Miten motorisia muistoja tehdään?

Tule kuuntelemaan vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin ensi viikolla Liikuntabiologian laitoksen järjestämään kansainväliseen symposiumiin ”Biomechanics of Human Movement: Mechanisms and Methods” 21.-23.92016. Ilmoittaudu vielä tänään!

Lue loppuun

Mikä heikentää liikkumisen suorituskyvyn iän myötä?

Lihasten tärkein tehtävä on mahdollistaa liikkuminen. Iän myötä liikkumiskyky heikkenee, mutta tähän asti on ollut epäselvää, mitkä ovat ne lihakset, joiden alentunut suorituskyky johtaa liikkumiskyvyn heikentymiseen vanhemmalla iällä.

Viime vuoden puolella julkaistu tutkimuksemme osoitti, että ikääntyneiden heikentynyt liikkumiskyky johtuu ennen kaikkea alentuneesta nilkan ojentajalihasten työntövoimasta. Lue loppuun

Kävelyä ja kilpailua

Kävely on ihmisen yleisin liikkumismuoto, ja lähes kaikki kävelevät päivittäin. Useimmat ihmiset valitsevat kävelynopeuden, joka on noin 4-5 km/h. Valitsemme tämän nimenomaisen nopeuden todennäköisesti siksi, että se kuluttaa suhteellisesti vähiten energiaa. Mekanismia ei täydellisesti tunneta, mutta se tiedetään, että olemme kehittäneet alitajuisen menetelmän kävelyn energiankulutuksen tunnistamiseksi, joka säätelee kävelynopeuttamme. Liikuttaessa suuremmilla nopeuksilla kuin noin 7 km/h, on edullisempaa juosta kuin kävellä. Nopeassa kävelyssäkin voimme siis jollain tasolla havaita suuremman energiankulutuksen ja näin ollen siirtyä kävelystä juoksuun. Tästä syystä hyvin harvat ihmiset valitsevat suurilla nopeuksilla etenemistavaksi kävelyn. Yksi harvinainen mutta merkittävä poikkeus löytyy urheilumaailmasta: kilpakävely. Kilpakävelijät ”kävelevät” noin nopeudella 15 km/h, joka on useimmille ihmisille vauhdikas juoksunopeus.

Lue loppuun

Tanner tömisee – alustaan kohdistuvat voimat juoksussa

Juoksukelit ovat nyt parhaimmillaan ja se näkyy juoksijoiden määrässä lenkkipoluilla, juoksujalkinemainosten määrässä ja urheiluvälineliikkeiden kassavirroissa. Juoksu on liikuntamuotona erittäin suosittu johtuen ainakin osittain siitä, että se on edullinen, helposti saavutettava ja jopa primitiivisen liikkumisen muoto. Ikävä kyllä, juokseminen aiheuttaa monille myös rasitusvammoja. Jopa 30–70 % juoksijoista kärsii juoksuun liittyvistä rasitusvammoista vuosittain (1).

Rasitusvamma syntyy, kun elimistön johonkin kudokseen kohdistuu toistuva kuormitus, josta kyseinen kudos ei ehdi palautua ja seurauksena on kudoksen normaalin rakenteen tai toiminnan vaurioituminen. Rasitusvammasta voidaan puhua silloin, kun vamman aiheuttanut kuormitus on suuruudeltaan sellainen, että se ei yksittäisenä kohdistumisena aiheita vammaa, mutta toistuvana vamma ilmenee. Esimerkkejä rasitusvammoista ovat rasitusmurtumat, jänteiden kiputilat tai limapussien tulehdukset.

Juostessa kehon eri osiin kohdistuu voimia, jotka aiheuttavat kudoksissa kuormituksen puristaen, vetäen, vääntäen tai kiertäen kudosta. Eräs näistä kehoon kohdistuvista voimista syntyy, kun askel tulee maahan. Tämä voima voidaan mitata maan tasoon asetetun voimalevyn avulla, joka rekisteröi alustaan kohdistuvia voimia pysty- ja vaakasuunnassa. Voimalevy mittaa alustaan kohdistuvan voiman suuruutta ja siten myös alustan jalkaan kohdistamaa voimaa (reaktiovoima).

Millaisia voimia alustasta jalkaan sitten kohdistuu juoksussa tai kävelyssä? Se selviää tästä jutusta. Lue loppuun

Kävelytyyli vaikuttaa polven kuormitukseen

Kävelytyyleissä on yksilöllisiä eroja. Suurinta vaihtelu on polven ja erityisesti reisilihasten toiminnassa. Jo 1970 -luvulla havaittiin, että osa ihmisistä kävelee tavallista enemmän etureiden ja osa takareiden lihasten avulla [1].

Tutkimuksessamme havaitsimme, että etureisi- tai takareisipainotteinen kävelytyyli kuormittaa polvea selvästi tavallista kävelytyyliä enemmän. Vaikka yksilölliset erot kävelytyyleissä on tunnettu jo pitkään, yhteyttä niiden ja nivelkuormituksen välillä ei ole aikaisemmin tunnistettu.

Lue loppuun

Jumppa ei pelasta istumatyöläistä

Tiesitkö, että liiallinen istuminen on haitallista liikuntaharrastuksesta huolimatta? UKK instituutin sivulla Tommi Vasankari kertoo äskettäin julkaistusta amerikkalaisutkimuksesta. Me täällä Jyväskylässäkin olemme tutkineet asiaa, ja todenneet, ettei jumppa vähennä istumisaikaa. Tutkimuksestamme voi lukea myös New York Timesin sivuilta ja kuunnella Radiosta YLE 1 Tiedeykkösessä 27.4. klo 12.15. alkaen. Tämän jälkeen ohjelmaa voi kuunnella YLE areenasta.

Hyvä kunto tuo mukanaan parempaa terveyttä, ja liikuntaa suositellaankin harrastettavaksi useana päivänä viikossa, mikäli haluaa kuntonsa kohoavan. Vaikka liikkumalla voi parantaa terveyttä, runsas päivittäinen istuminen on kuitenkin terveysriski kuntoliikuntaharrastuksesta huolimatta. Aikaisemmin ei ole ollut selvää, miten nämä kaksi fyysisen aktiivisuuden ääripäätä vaikuttavat toisiinsa. Vähentääkö siis esimerkiksi jumpassa käynti myös istumisaikaa, vai pitäisikö istumisen vähentämiseksi keksiä myös jotakin muuta? Tuoreessa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkimuksessa etsittiin vastausta tähän kysymykseen.

Lue loppuun