Akillesjänteen ajatellaan usein olevan yksi paketti, mutta rakenteellisesti siinä yhdistyy siinä kolmen erilaisen pohjelihaksen jänteet. Nyt uusi tutkimuksemme osoittaa, että akillesjänteen kolme eri osajännettä voivat olla ominaisuuksiltaan erilaisia. Tulokset näyttävät, että akillesjänteen rakenne on yhteydessä jänteen sisäiseen liikkeeseen. Lue loppuun
Jänne
Solutasolta urheilusuoritukseen
Miten kävely kuormittaa polvea? Millaista palautetta urheilijoille voidaan tarjota harjoittelun tueksi? Mitä lihaksessa tapahtuu eksentrisessä lihastyössä? Miten ikääntyminen vaikuttaa liikkumisen säätelyyn? Miten motorisia muistoja tehdään?
Tule kuuntelemaan vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin ensi viikolla Liikuntabiologian laitoksen järjestämään kansainväliseen symposiumiin ”Biomechanics of Human Movement: Mechanisms and Methods” 21.-23.92016. Ilmoittaudu vielä tänään!
Siitähän tuli kuin uusi, vai tuliko sittenkään – Akillesjänteen pidentyminen katkeamisen jälkeen voi heikentää lihaksiston suorituskykyä
Akillesjänteen katkeaminen on dramaattinen vamma, joka rajoittaa liikuntakykyä huomattavasti. Ilman ehjää akillesjännettä askeleesta puuttuu työntö ja tasapainonkin ylläpito on hankalaa. Onneksi hoitotulokset ovat yleensä hyvät ilman pysyvää liikuntakyvyn menetystä (1). Vammalla saattaa kuitenkin olla kauaskantoiset seuraukset. Vaikka liikuntakyky säilyykin, voi suorituskyky heikentyä pysyvästi. Esimerkiksi 32 % amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan (2) ja 39 % koripallon NBA-liigan pelaajista (3) ei palannut pelaamaan korkeimmalla sarjatasolla akillesjänteen katkeamisen jälkeen. Alhaista paluuprosenttia selittää urheilijoiden tehontuotto, joka mittausten mukaan heikkeni keskimäärin 50 % leikatussa jalassa (2). Myös normaalilla väestöllä akillesjänteen katkeaminen aiheuttaa suorituskyvyn vajausta, 0-25 % riippuen käytetystä mittarista (4).
Miksi kuntoutuminen sitten jää puolitiehen, ja mistä suorituskyvyn vajaus johtuu? Pureuduimme tähän asiaan seuraamalla kolmen henkilön kuntoutumista akillesjänteen katkeamisesta. Lue loppuun
Historian havinaa
Liikuntabiologian laitoksen isä, professori emeritus Paavo Komi täyttää tänään 75 vuotta. Hänellä on vertaansa vailla oleva ura Suomen ja Jyväskylän asemoinnissa maailman kartalle niin tieteen kautta kuin toimiessaan järjestöissä kuten Kansainvälinen Olympiakomitea, liikunnan maailmanjärjestö ICSSPE, biomekaniikan maailmanjärjestö ISB ja eurooppalainen liikuntatieteenjärjestö ECSS. Perustutkimuksen puolestapuhujana ja biomekaniikan ja hermolihasjärjestelmän tutkijana professori Komi on kuitenkin myös soveltanut osaamistaan monella liikuntatutkimuksen alueella kuten hiihto, mäkihyppy ja yleisurheilu. Nyt tämän liikuntatutkimuksen pioneerin urasta on julkaistu kirja ”Suoralta ei voi oikaista”. Lue loppuun
Liikunta on lääkettä
Liikunnan positiivisista vaikutuksista ei kiistellä. Lääkäreiden määräämiin hoitokeinoihin se ei silti kuulu. Tässä artikkelissa kuvataan kuinka liikunta vaikuttaa soluihin ja on osa monimutkaista prosessia, joka ylläpitää elämää.
Tieteellinen termi tapahtumasarjalle on mekanotransduktio. Se tarkoittaa mekaanisen ärsykkeen (jännitys) muuntamista solujen sisäiseksi ja väliseksi biokemialliseksi toiminnaksi, joka parantaa tai ylläpitää kudoksen rakennetta. Liikunta ei olekaan vain suorituskyvyn kasvuun tai nautintoon tähtäävää toimintaa vaan se on keholle yhtä tarpeellista kuin hengitys tai verenkiertokin. Lue loppuun
Moottori korkokengillä
Lihas on kehomme liikkeen aikaansaava moottori, josta voima välittyy jänteitä ja lihaskalvoja pitkin luihin. Jos moottorin voima on tarpeeksi suuri, se aiheuttaa nivelten liikkeitä, mutta heikko voima (tai kovakin voima kovaa ulkoista vastusta vasten) saa aikaan pelkästään jänteiden venymistä, eikä liikettä tapahdu. Toisin sanoen: ennenkuin nostossa laatikko tai punttitanko lähtee ylös maasta, on lihaksen täytynyt venyttää jännettä riittävästi. Lihas ja jänne toimivat siis aina yhdessä, ja niiden toiminta muokkautuu tarpeen mukaan.
Tässä kirjoituksessa avaan hieman sitä, milloin tuo lihaksen ja jänteen yhteistoiminta on optimaalista. Kerron myös miten pitkäaikainen korkokannoilla kävely muuttaa lihaksen ja jänteen yhteistoimintaa.
Vatsalihakset rantakuntoon – Osa I
Jossain päin maailmaa alkaa kesä jo häämöttää ja moni haluaa eroon rasvamakkaroistaan. Jotkut ottaisivat itselleen tai mielitietylleen jopa ns. pyykkilautavatsan eli ”six packin”. Tässä artikkelisarjassa yritän valoittaa miten tähän tavoitteeseen voisi päästä. Aloitetaan ihan perusteilla, jotka ovat mielestäni olennaisia kaikkien tietää.
Mitkä ovat vatsalihasten perustehtävät? Vatsalihasten päätehtäviä ovat selkärangan koukistus, kierto, sivutaivutus, uloshengityksen avustus, vatsaontelon paineen ylläpito ja sisäelimien suojaaminen.
Mikä on six pack?
Media turhan usein hehkuttaa ”six packiä” milloin mistäkin asiasta, vaikka tarkoittaa käsitteellä jotain aivan muuta kuin mitä se oikeasti on. Six pack ei tarkoita olutpakkausta, hallituksen kokoonpanoa eikä velkajärjestelyn lainsäädäntöpakettia.
Mikä venyttelyssä venyy?
Et varmaan ole välttynyt kehotukselta, että venyttelisit, se auttaa. Jos vaikka sen paljasjaloin juostun alamäkilenkin jälkeen käyt lattialle istumaan ja venyttelemään, mitä sinä itse asiassa venytätkään? No lihaksia tietysti? Itse asiassa, lihasten venyvyys voi olla aika pieni.
Otetaan esimerkkinä pohje, jossa on useita, rakenteeltaan erilaisia lihaksia. Kaksoiskantalihas, joka pullistuu pohkeen yläosassa varpaille noustessasi kiinnittyy pitkään jänteeseen, joka on kiinni kantapään luussa (kantaluussa). Kun venytät pohjetta nilkkaa koukistamalla, tämä kaksoiskantalihas venyy vain 27% ja lopusta venymisestä vastaa pitkä jänne (KUVA 1). Lue loppuun
wikiliikkuja 