Lenkkipolulle penkkiurheilun jälkeen

Säännöllisin väliajoin juoksupiireissä näyttää tulevan vastakkainasettelua kantapää edellä ja päkiä edellä juoksemisen välillä. Asia liittyy myös paljasjalkajuoksuun (1). Tämä kirjoitus lisää soppaan hieman biomekaniikkaa tuomalla esille muutamia tutkimuksia kantapää-, päkiä-, kenkä- ja paljasjalkajuoksusta, joihin perehtymällä wikiliikkujan lukijat voivat muokata omaa juoksutyyliään ja -tekniikkaansa.

Aiemmissa wikiliikkuja-artikkeleissa Jussi Peltonen on tuonut esille paljain jaloin juoksua ja päkiäjuoksua. Minä tunnustan juoksevani lenkkini ihan tavallisilla lenkkareilla kantapää edellä maahan tullen. Toki minäkin käytän päkiäjuoksua jyrkissä ylämäissä. Jos tekisin lenkkejä paljain jaloin tai minimikengillä, todennäköisesti juoksisin päkiä edellä myös tasaisella kovalla alustalla, mutta kantapäällä alas tullen pehmeällä alustalla, kuten ruohikolla ja hiekalla. Lue loppuun

Olympiavinkki 2: Miksi Bolt on niin nopea?

Onko Usain Boltilla superlihakset? Vai siivittääkö jättimäinen koko miehen hirvittävään lentoon? Boltin ylivoiman salaisuus kiinnostaa kaikkia. Menestys on usean tekijän summa, mutta tärkein selitys on ehkä lopulta melko yksinkertainen.

Bolt on geneettisesti lahjakas. Ruumiinrakenne on pikajuoksijalle optimaalinen: leveät hartiat, kapea vyötärö ja pitkät jalat. Nopeiden lihassolujen suhteellinen määrä on myös todennäköisesti suuri, ja jalkaterän anatomia sopiva, muttei välttämättä kilpakumppaneita oleellisesti parempi. Kaikista Boltin fysiologisista muuttujista ei ole julkista tietoa, mutta olemassa olevan tiedon perusteella voidaan arvioida menestyksen salaisuutta.

Lue loppuun

Olympiavinkki 1: Kohti parempaa juoksutekniikkaa

Mitä olympialaisista kannattaa katsoa, jos haluaa ammentaa niistä jotain myös omaan liikuntaharrastukseensa. Harjoitusmotivaatiota voi tietysti hakea katselemalla urheilijoiden vartaloita, mutta ensimmäinen wikiliikkujan vinkki koskee kuitenkin juoksutekniikkaa. Suunnatkaa katseenne erityisesti kestävyysjuoksijoihin. Huomaatte tietenkin ettei maailman parhaiden kestävyysjuoksijoiden joukossa juuri ole valkoisia miehia eikä naisia, mutten minä sitä tarkoittanut. Eikä se muuten johdu ihon väristä, vaan juostuista kilometreistä. Sen sijaan kiinnittäkää huomionne siihen, ettei kukaan törmää maahan kantapää edellä. Lue loppuun

Peppu pyöreäksi – opas täydelliseen takamukseen

Aiemmin kerroin vinkkejä miten saat vatsalihaksesi rantakuntoon (1, 2, 3). Pelkästään näyttävillä vatsalihaksilla ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, koska joku saattaa nähdä sinut myös takaapäin. Naisten kohtuu ison pakara/lantio -vyötärö -suhteen näkeminen palkitsee ainakin meidän miesten aivoja (ks. Platek & Singh PLoS one 2010  ja Singh & Randall 2007). Lihaksikas takamus on hyödyllinen myös muuten kuin esteettisessä mielessä ja housujen kannatuksessa. Pikajuoksijoilla on muhkeat pakarat, koska pakaralihaksilla on erityisen olennainen tehtävä kovavauhtisessa juoksussa. Pakaralihaksia voidaan pitää tärkeimpinä lihaksina monissa muissakin liikuntasuorituksissa. Biomekaanisesti on järkevää, että lihasmassa on keskittynyt reiden massakeskipisteen lähelle (=pakaraan) verrattuna raajojen ääreisosiin kuten nilkkoihin. Eli kyllä, pakaroiden harjoittaminen on tärkeää myös miehille!

Tässä artikkelissa kerron, miten on mahdollista kehittää näyttävä hyppyrimäkiprofiilin sisältävä lihaksikas takamus  oikeanlaisella harjoittelulla ilman plastiikkakirurgiahömpötyksiä. Kumoan myös muutamia harjoitteluun liittyviä uskomuksia.  Suosittelen kaikkia lukemaan, vaikka sisältö onkin pääosin hanurista!

Lue loppuun

Liikunta on lääkettä

Liikunnan positiivisista vaikutuksista ei kiistellä. Lääkäreiden määräämiin hoitokeinoihin se ei silti kuulu. Tässä artikkelissa kuvataan kuinka liikunta vaikuttaa soluihin ja on osa monimutkaista prosessia, joka ylläpitää elämää.

Tieteellinen termi tapahtumasarjalle on mekanotransduktio. Se tarkoittaa mekaanisen ärsykkeen (jännitys) muuntamista solujen sisäiseksi ja väliseksi biokemialliseksi toiminnaksi, joka parantaa tai ylläpitää kudoksen rakennetta. Liikunta ei olekaan vain suorituskyvyn kasvuun tai nautintoon tähtäävää toimintaa vaan se on keholle yhtä tarpeellista kuin hengitys tai verenkiertokin. Lue loppuun

Voiko ihminen juosta hevosta nopeammin?

Vastaus:

  • Ihminen voi juosta hevosta nopeammin pitkillä matkoilla
  • Hevosen ruumiinlämpö kohoaa vaarallisen korkeaksi huomattavasti ihmistä helpommin, jolloin hevonen joutuu hidastamaan vauhtiaan

Tämä epäilemättä vanha kiista toistui eräässä walesiläisessä pubissa käydyssä kiivaassa väittelyssä. Kahdesta metsästäjästä toinen uskoi kivenkovaan, että pitkällä matkalla ihminen voi voittaa hevosen kestävyytensä ja periksiantamattomuutensa ansiosta.

Varakas maanomistaja Gordon Green sattui kuulemaan keskustelun, ja päätti ratkaista asian. Niinpä vuodesta 1980 lähtien on Llanwrtyd Wellsin kylässä järjestetty vuotuinen ”Man Versus Horse Marathon”, jossa ihminen ja hevonen juoksevat kilpaa 35 kilometrin mittaisen matkan (tarkasti ottaen kyseessä ei siis ole maraton).

Alku lupasi huonoa ihmiselle. Noin kaksi tuntia kestävässä kilpailussa ensimmäinen hevonen tuli maaliin puoli tuntia ihmistä aiemmin. Oli selvää, että tasaisessa maastossa hevonen on ihmistä nopeampi. Sääntöjä muutettiin.

Kilpailu siirrettiin käytäväksi vuorilla. Tänä päivänä reitti alkaa kaupungista, mutta siirtyy pian risteilemään hiekkateille ja vuoristopoluille poiketen välillä metsään ja nummille. Muutoksen jälkeen kisa alkoi tasoittua, ja 2004 ensimmäinen ihminen, Huw Lobb, voitti kilpailun 2 minuutin ja 17 sekunnin erolla hevoseen. Lue loppuun

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa III

Ensimmäisessä kahdessa osassa (I ja II) käsittelin erityisesti suoraa vatsalihasta. Muistathan, että suoran vatsalihaksen lisäksi meillä on ulommat vinot vatsalihakset, sisemmät vinot vatsalihakset ja poikittainen vatsalihas. Nämä lihakset ovat toki tärkeitä, vaikkeivät ne olekaan ns. ”six-pack” lihaksia, joihin tässä artikkelisarjassa on siis keskitytty. Tässä viimeisessä vatsalihasartikkelissa pureudutaan nyt enemmän pömppövatsasta eroon -teemaan sekä vatsalihaksen ylä- ja alaosan erottamiseen.

Six-packin saa vatsaan monella tavalla. The choice is yours!

Vastailen taas muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin.

Miten kehittäisin tehokkaimmin alavatsaa? Entäs ylävatsaa?

Aihe on hieman kiistelty, mutta muutamien tutkimuksien mukaan suoraa vatsalihasta voi aktivoida ja harjoittaa eri tavoin keskittyen erityisesti ylä- tai alaosaan (1). Tämä on toisaalta ihan loogista. On tärkeää, että alaselän/-vatsan alueella liikettä voi sekä vatsan että selän puolella hallita lähes nikama-nikamalta.

Lue loppuun