Biomekaniikka

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa III

jhulmi Biomekaniikka, Harjoittelu, Lihakset, Liikunta, Liikuntafysiologia, Rasvanpoltto, Voimaharjoittelu , , , , , , ,

Ensimmäisessä kahdessa osassa (I ja II) käsittelin erityisesti suoraa vatsalihasta. Muistathan, että suoran vatsalihaksen lisäksi meillä on ulommat vinot vatsalihakset, sisemmät vinot vatsalihakset ja poikittainen vatsalihas. Nämä lihakset ovat toki tärkeitä, vaikkeivät ne olekaan ns. ”six-pack” lihaksia, joihin tässä artikkelisarjassa on siis keskitytty. Tässä viimeisessä vatsalihasartikkelissa pureudutaan nyt enemmän pömppövatsasta eroon -teemaan sekä vatsalihaksen ylä- ja alaosan erottamiseen.

Six-packin saa vatsaan monella tavalla. The choice is yours!

Vastailen taas muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin.

Miten kehittäisin tehokkaimmin alavatsaa? Entäs ylävatsaa?

Aihe on hieman kiistelty, mutta muutamien tutkimuksien mukaan suoraa vatsalihasta voi aktivoida ja harjoittaa eri tavoin keskittyen erityisesti ylä- tai alaosaan (1). Tämä on toisaalta ihan loogista. On tärkeää, että alaselän/-vatsan alueella liikettä voi sekä vatsan että selän puolella hallita lähes nikama-nikamalta.

Lue loppuun →

Yöjuoksu on taitolaji

Taija Juutinen Biomekaniikka, hermosto, Lihakset , , , , , , , , , , , ,

Osaatko juosta hämärässä metsässä? Vaikka juoksuvauhtisi ei riittäisikään Minna Kaupin tai Pasi Ikosen tavoittamiseen, voit olla ylpeä taidostasi. Epätasaisessa ja kovuudeltaan vaihtelevassa maastossa loikkiminen on yksi ihmisen motoriikan upeista taidonnäytteistä.

Mitä meidän kehossamme tapahtuu tällaisessa yöjuoksussa? Ei nimittäin riitä, että annamme kymmenille lihaksille käskyn liikutella raajojamme juoksun liikeratojen mukaisesti. Koska jokainen askel on hieman erilainen – osa sammaleen, joku juuren tai irtokiven päällä, vaaditaan lihasten ohjaamiseen jatkuvaa hienosäätöä. Lue loppuun →

Moottori korkokengillä

Taija Juutinen Biomekaniikka, Elastisuus, Jänne, juoksu, Kävely, Lämmöntuotto, Lihakset, Venyttely , , , , , , ,
Valintakysymys

Lihas on kehomme liikkeen aikaansaava moottori, josta voima välittyy jänteitä ja lihaskalvoja pitkin luihin. Jos moottorin voima on tarpeeksi suuri, se aiheuttaa nivelten liikkeitä, mutta heikko voima (tai kovakin voima kovaa ulkoista vastusta vasten) saa aikaan pelkästään jänteiden venymistä, eikä liikettä tapahdu. Toisin sanoen: ennenkuin nostossa laatikko tai punttitanko lähtee ylös maasta, on lihaksen täytynyt venyttää jännettä riittävästi. Lihas ja jänne toimivat siis aina yhdessä, ja niiden toiminta muokkautuu tarpeen mukaan.

Tässä kirjoituksessa avaan hieman sitä, milloin tuo lihaksen ja jänteen yhteistoiminta on optimaalista. Kerron myös miten pitkäaikainen korkokannoilla kävely muuttaa lihaksen ja jänteen yhteistoimintaa.

Lue loppuun →

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa II

jhulmi Biomekaniikka, Harjoittelu, Lihakset, Liikunta, Liikuntafysiologia, Terveys, Voimaharjoittelu , , , , , , , , , ,

Vatsalihasharjoittelun ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin vatsalihasten perusteita. On siis NELJÄ keinoa saada vatsalihakset erottumaan: 1) vatsalihasten kasvatus, 2) rasvakerroksen vähentyminen harjoittelun ja ravinnon avulla, 3) oikeiden vanhempien valinta eli geenit ja 4) oikeanlainen valaistus ja rusketus. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti kohtaan 1 eli vatsalihasten kasvatukseen.

Haluat siis muhkeat tai ainakin erottuvat vatsapalikoista rakennetut vatsalihakset? Yritän auttaa sinua antamalla tutkimukseen ja käytännön valmennukseen perustuvia ohjeita. Lisäksi esitän usein kysyttyjä kysymyksiä vatsalihasharjoittelusta, joihin sitten vastaan. Luettuasi jutun tiedät vatsalihasten hankinnan perusteet. Tämän lisäksi tiedät vatsauksen kuumiin ja päivää polttaviin kysymyksiin. Esimerkkinä: onko vatsalihasten hankinnassa välttämätöntä ostaa TV-Shopin laitteita kuten Ab Doer tai Ab Swing koska se on ”paljon parempi kuin mikään muu vatsalihaslaite, jota olet ikinä kokeillut eikä tässä vielä kaikki, saat mukaasi myös itseruskettavaa voidetta. Ja jos olet oikein nopea, saat myös Photoshop-ohjekirjan hoikentavien kuvien tekemiseen ja tehokkaan valaisimen vatsapalikoiden kontrastin lisäämiseen!”.

Lue loppuun →

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa I

jhulmi Biomekaniikka, Harjoittelu, Jänne, Lihakset, Liikunta, Liikuntafysiologia, Rasvanpoltto, Terveys, Voimaharjoittelu , , , , , , ,


Jossain päin maailmaa alkaa kesä jo häämöttää ja moni haluaa eroon rasvamakkaroistaan. Jotkut ottaisivat itselleen tai mielitietylleen jopa ns. pyykkilautavatsan eli ”six packin”.  Tässä artikkelisarjassa yritän valoittaa miten tähän tavoitteeseen voisi päästä. Aloitetaan ihan perusteilla, jotka ovat mielestäni olennaisia kaikkien tietää.

Mitkä ovat vatsalihasten perustehtävät? Vatsalihasten päätehtäviä ovat selkärangan koukistus, kierto, sivutaivutus, uloshengityksen avustus, vatsaontelon paineen ylläpito ja sisäelimien suojaaminen.

Mikä on six pack?
Media turhan usein hehkuttaa ”six packiä” milloin mistäkin asiasta, vaikka tarkoittaa käsitteellä jotain aivan muuta kuin mitä se oikeasti on. Six pack ei tarkoita olutpakkausta, hallituksen kokoonpanoa eikä velkajärjestelyn lainsäädäntöpakettia.

Lue loppuun →

Mikä venyttelyssä venyy?

Taija Juutinen Biomekaniikka, Jänne, Lihakset, Venyttely , , ,

Et varmaan ole välttynyt kehotukselta, että venyttelisit, se auttaa. Jos vaikka sen paljasjaloin juostun alamäkilenkin jälkeen käyt lattialle istumaan ja venyttelemään, mitä sinä itse asiassa venytätkään? No lihaksia tietysti? Itse asiassa, lihasten venyvyys voi olla aika pieni.

Otetaan esimerkkinä pohje, jossa on useita, rakenteeltaan erilaisia lihaksia. Kaksoiskantalihas, joka pullistuu pohkeen yläosassa varpaille noustessasi kiinnittyy pitkään jänteeseen, joka on kiinni kantapään luussa (kantaluussa). Kun venytät pohjetta nilkkaa koukistamalla, tämä kaksoiskantalihas venyy vain 27% ja lopusta venymisestä vastaa pitkä jänne (KUVA 1). Lue loppuun →

Lihasten levottomat tuhkimot

Taija Juutinen Biomekaniikka, Lihakset , , , , ,

Miten toimivat Robert Heleniuksen kädet? Sama oikea, joka silittää kahta lasta uneen iltasadun jälkeen, takoo seuraavana iltana tutimaan toistasataa kiloa painavaa lihasmöykkyä. Miten lihasvoimaa säädellään näin äärimmäisten tehtävien välillä? Ja miten tuhkimo liittyy mihinkään?

Yhdessä lihaksessa voi olla satoja tuhansia lihassoluja. Jos jokaisen lihaksen jokaista solua pitäisi käskyttää yksitellen, ei ihmisen aivokapasiteetilla saisi aikaan edes purukumin jauhamista, kävelyyn yhdistämisestä puhumattakaan. Onneksi lihasten ohjaaminen tapahtuu suureksi osaksi automaattisesti, eli me määräämme tarvittavan voiman ja automatiikka kutsuu kasaan sopivan määrän lihassoluja. Niin kutsuttu tuhkimoilmiö on tästä automaattisesta työjärjestyksestä yksi esimerkki. Lue loppuun →

Kolme todistetta aivojen piilotetuista voimista

Jussi Peltonen Biomekaniikka, Lihakset, Voimaharjoittelu , , , , , , ,

Monet ovat kuulleet sanottavan, että ihminen käyttää vain pientä osaa aivojen todellisesta kapasiteetista, mutta moniko on nähnyt siitä todisteita? Valitettavan usein aivojen piilotetut kyvyt pysyvät piilossa.

On kuitenkin olemassa hyvin yksinkertainen testi, joka osoittaa, että aivoissa on piilotettuja voimia.

Se on isometrinen maksimivoimatesti. Isometrinen tarkoittaa tilannetta, jossa lihaksen pituus ei muutu sen jännittyessä. Usein puhutaan myös staattisesta voimatestistä, koska jännitys tapahtuu paikallaan olevaa vastusta vastaan, eikä suoritukseen liity liikettä.

Alla on esitetty kolme todistetta, jotka osoittavat, että maksimivoimaa ei rajoita pelkästään lihas, vaan myös lihasta ohjaavat aivot. Lue loppuun →

Tuolissa jumissa

simwalk82 Biomekaniikka, Lihakset

Mummon on aika helppoa laskeutua hallitusti istumaan keinutuolille, mutta toisaalta hänen on aika vaikeaa nousta keinutuolilta ylös ilman apua. Miksi näin?

Käsitelläänpä hieman mummon lihasmekanismeja. Lihakset tuottavat voimaa vain vetämällä, niin kuin voimme vain vetää köydellä. Kun lihaksen voima on suurempi kuin vastus, lihas lyhenee. Jos lihasta rentoutetaan sen verran, ettei sen voima aivan riitä pitelemään kuormaa, lihas pitenee. Näin mummokin istahtaa tuolille. (Toki mummo pystyy myös lysähtämään tuoliin myös täysin rentona, mutta keskitytään tässä hieman rauhallisempaan ja turvallisempaan taktiikkaan). Lue loppuun →

Jalat rakastavat pientä pieksemistä

Jussi Peltonen Biomekaniikka, juoksu, Kestävyysharjoittelu , , , , , , ,
Nelivuotias juoksee vielä luonnostaan päkiävoittoisesti.

Kun tulimme alas puusta 2 miljoonaa vuotta sitten, olimme vailla suojaa, hitaita ja heikkoja. Älykkyydestäkään ollut apua, koska aseita ei vielä ollut (jousi ja nuolet keksittiin 64 000 vuotta sitten). Kuinka oli mahdollista selviytyä savannin eloonjäämistaistelussa? Meillä oli pakko olla jotain, mikä kaikilta muilta puuttui. Missä me olimme äärettömän hyviä? Juoksussa. Pystyimme juoksemaan eläimiä kuoliaaksi.

Itse asiassa pystyimme juoksemaan lähes loputtomasti, ja pystymme edelleen. Ilman kenkiä. Lue loppuun →