Akillesjänteen ajatellaan usein olevan yksi paketti, mutta rakenteellisesti siinä yhdistyy siinä kolmen erilaisen pohjelihaksen jänteet. Nyt uusi tutkimuksemme osoittaa, että akillesjänteen kolme eri osajännettä voivat olla ominaisuuksiltaan erilaisia. Tulokset näyttävät, että akillesjänteen rakenne on yhteydessä jänteen sisäiseen liikkeeseen. Lue loppuun
Biomekaniikka
Solutasolta urheilusuoritukseen
Miten kävely kuormittaa polvea? Millaista palautetta urheilijoille voidaan tarjota harjoittelun tueksi? Mitä lihaksessa tapahtuu eksentrisessä lihastyössä? Miten ikääntyminen vaikuttaa liikkumisen säätelyyn? Miten motorisia muistoja tehdään?
Tule kuuntelemaan vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin ensi viikolla Liikuntabiologian laitoksen järjestämään kansainväliseen symposiumiin ”Biomechanics of Human Movement: Mechanisms and Methods” 21.-23.92016. Ilmoittaudu vielä tänään!
Miksi Bolt kallistaa?
Rion olympialaisten yksi suurimpia tähtiä on sprintteri Usain Bolt, joka hämmästyttää paitsi nopeudellaan myös tekniikallaan. Erityisen hämmentävää Boltin juoksussa on voimakas vartalon sivuliike, mitä perinteisesti pidetään tekniikkavirheenä. Tätä mieltä on mm. entinen mestarijuoksija Michael Johnsson (ks. linkki), mutta saattaa olla, että hän on väärässä.
Liikkumisen tasapainon hallinta nuorilla ja ikääntyneillä
Uudessa tutkimuksessa havaitsimme, että ikääntyneet kallistavat liikkumisessa ylävartaloaan vähemmän sivusuuntaan verrattuna nuoriin aikuisiin. Tämä saattaa parantaa tasapainon hallintaa, mutta toisaalta olla epäedullista liikkumisen suorituskyvyn kannalta. Lue loppuun
Hamstring Strain Injury – In search of the mechanisms
Hamstring strain injuries (HSIs) can be divided into two distinct types based on the action being performed when the injury occurs: ‘stretching-type’ and ‘sprinting-type’ injuries [1, 2]. Sprinting-type hamstring injuries are the most common in football, with the biceps femoris (BF) muscle most frequently injured in this muscle group (80% of all cases) [3]. HSIs in football account for 12-16% of all injuries, and result in 5-6 HSIs per club per season. On average, this equates to missed playing time of 90 days and 15-21 matches per club per season [4, 5].
Activities involving large, fast hamstring strains are associated with the greatest number of injuries. In the last few decades great emphasis has been placed on improving the efficiency of injury prevention (e.g. FIFA 11+ program) [7]. In spite of this, the number of hamstring injuries has not decreased [8]. This is likely due to the fact that the mechanisms of HSI are still not clear.
Siitähän tuli kuin uusi, vai tuliko sittenkään – Akillesjänteen pidentyminen katkeamisen jälkeen voi heikentää lihaksiston suorituskykyä
Akillesjänteen katkeaminen on dramaattinen vamma, joka rajoittaa liikuntakykyä huomattavasti. Ilman ehjää akillesjännettä askeleesta puuttuu työntö ja tasapainonkin ylläpito on hankalaa. Onneksi hoitotulokset ovat yleensä hyvät ilman pysyvää liikuntakyvyn menetystä (1). Vammalla saattaa kuitenkin olla kauaskantoiset seuraukset. Vaikka liikuntakyky säilyykin, voi suorituskyky heikentyä pysyvästi. Esimerkiksi 32 % amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan (2) ja 39 % koripallon NBA-liigan pelaajista (3) ei palannut pelaamaan korkeimmalla sarjatasolla akillesjänteen katkeamisen jälkeen. Alhaista paluuprosenttia selittää urheilijoiden tehontuotto, joka mittausten mukaan heikkeni keskimäärin 50 % leikatussa jalassa (2). Myös normaalilla väestöllä akillesjänteen katkeaminen aiheuttaa suorituskyvyn vajausta, 0-25 % riippuen käytetystä mittarista (4).
Miksi kuntoutuminen sitten jää puolitiehen, ja mistä suorituskyvyn vajaus johtuu? Pureuduimme tähän asiaan seuraamalla kolmen henkilön kuntoutumista akillesjänteen katkeamisesta. Lue loppuun
5 vinkkiä juoksuvammojen ehkäisemiseksi
Kevään koittaessa moni aloittaa taas juoksulenkkeilyn. Valitettavan usein erilaiset vammat pilaavat muuten erinomaisen harrastuksen. Vammariskiin voi kuitenkin itse vaikuttaa. Tähän blogitekstiin on koottu viisi vinkkiä juoksuvammojen ehkäisemiseksi.
Mikä heikentää liikkumisen suorituskyvyn iän myötä?
Lihasten tärkein tehtävä on mahdollistaa liikkuminen. Iän myötä liikkumiskyky heikkenee, mutta tähän asti on ollut epäselvää, mitkä ovat ne lihakset, joiden alentunut suorituskyky johtaa liikkumiskyvyn heikentymiseen vanhemmalla iällä.
Viime vuoden puolella julkaistu tutkimuksemme osoitti, että ikääntyneiden heikentynyt liikkumiskyky johtuu ennen kaikkea alentuneesta nilkan ojentajalihasten työntövoimasta. Lue loppuun
Historian havinaa
Liikuntabiologian laitoksen isä, professori emeritus Paavo Komi täyttää tänään 75 vuotta. Hänellä on vertaansa vailla oleva ura Suomen ja Jyväskylän asemoinnissa maailman kartalle niin tieteen kautta kuin toimiessaan järjestöissä kuten Kansainvälinen Olympiakomitea, liikunnan maailmanjärjestö ICSSPE, biomekaniikan maailmanjärjestö ISB ja eurooppalainen liikuntatieteenjärjestö ECSS. Perustutkimuksen puolestapuhujana ja biomekaniikan ja hermolihasjärjestelmän tutkijana professori Komi on kuitenkin myös soveltanut osaamistaan monella liikuntatutkimuksen alueella kuten hiihto, mäkihyppy ja yleisurheilu. Nyt tämän liikuntatutkimuksen pioneerin urasta on julkaistu kirja ”Suoralta ei voi oikaista”. Lue loppuun
Wikiliikkuja testaa: Miten liike vaikuttaa voimaan?
Lihas liikuttaa meitä. Lihaksen liikkumista varten tuottama voima ei kuitenkaan ole aina sama; vaikka kuinka puristaisimme maksimaalisesti, ei yhdessä liikkeessä synny samaa voimaa kuin toisessa.
Voiman syntyyn vaikuttaa neljä tekijää: lihaksen toimintapituus, pituuden muutosnopeus, poikkipinta-ala ja hermostollinen käskytys. Lihaksen poikkipinta-alan ja hermostollisen käskytyksen yhteys voimaan on karkeasti lineaarinen: tuplaamalla poikkipinta-alan tai hermostollisen käskytyksen voima kaksinkertaistuu. Lihaksen toimintapituuden ja pituuden muutosnopeuden yhteys voimaan on monimutkaisempi. Wikiliikkuja lähti selvittämään miten voimalle käy, kun liikkumistapaa vaihdellaan?
wikiliikkuja 