Kirjoittaja: Jussi Peltonen

Wikiliikkuja testaa: Miten liike vaikuttaa voimaan?

Jussi Peltonen Biomekaniikka, Lihakset, Liikunta , , , ,

Lihas liikuttaa meitä. Lihaksen liikkumista varten tuottama voima ei kuitenkaan ole aina sama; vaikka kuinka puristaisimme maksimaalisesti, ei yhdessä liikkeessä synny samaa voimaa kuin toisessa.

Voiman syntyyn vaikuttaa neljä tekijää: lihaksen toimintapituus, pituuden muutosnopeus, poikkipinta-ala ja hermostollinen käskytys. Lihaksen poikkipinta-alan ja hermostollisen käskytyksen yhteys voimaan on karkeasti lineaarinen: tuplaamalla poikkipinta-alan tai hermostollisen käskytyksen voima kaksinkertaistuu. Lihaksen toimintapituuden ja pituuden muutosnopeuden yhteys voimaan on monimutkaisempi. Wikiliikkuja lähti selvittämään miten voimalle käy, kun liikkumistapaa vaihdellaan?

Lue loppuun →

Olympiavinkki 2: Miksi Bolt on niin nopea?

Jussi Peltonen Biomekaniikka, juoksu , , , , , , , ,

Onko Usain Boltilla superlihakset? Vai siivittääkö jättimäinen koko miehen hirvittävään lentoon? Boltin ylivoiman salaisuus kiinnostaa kaikkia. Menestys on usean tekijän summa, mutta tärkein selitys on ehkä lopulta melko yksinkertainen.

Bolt on geneettisesti lahjakas. Ruumiinrakenne on pikajuoksijalle optimaalinen: leveät hartiat, kapea vyötärö ja pitkät jalat. Nopeiden lihassolujen suhteellinen määrä on myös todennäköisesti suuri, ja jalkaterän anatomia sopiva, muttei välttämättä kilpakumppaneita oleellisesti parempi. Kaikista Boltin fysiologisista muuttujista ei ole julkista tietoa, mutta olemassa olevan tiedon perusteella voidaan arvioida menestyksen salaisuutta.

Lue loppuun →

Olympiavinkki 1: Kohti parempaa juoksutekniikkaa

Jussi Peltonen Biomekaniikka, Elastisuus, juoksu, Kestävyysjuoksu, Liikunta , , , , ,

Mitä olympialaisista kannattaa katsoa, jos haluaa ammentaa niistä jotain myös omaan liikuntaharrastukseensa. Harjoitusmotivaatiota voi tietysti hakea katselemalla urheilijoiden vartaloita, mutta ensimmäinen wikiliikkujan vinkki koskee kuitenkin juoksutekniikkaa. Suunnatkaa katseenne erityisesti kestävyysjuoksijoihin. Huomaatte tietenkin ettei maailman parhaiden kestävyysjuoksijoiden joukossa juuri ole valkoisia miehia eikä naisia, mutten minä sitä tarkoittanut. Eikä se muuten johdu ihon väristä, vaan juostuista kilometreistä. Sen sijaan kiinnittäkää huomionne siihen, ettei kukaan törmää maahan kantapää edellä. Lue loppuun →

Liikunta on lääkettä

Jussi Peltonen Biomekaniikka, Harjoittelu, Jänne, Lihakset, Liikunta, Terveys , , , , , ,

Liikunnan positiivisista vaikutuksista ei kiistellä. Lääkäreiden määräämiin hoitokeinoihin se ei silti kuulu. Tässä artikkelissa kuvataan kuinka liikunta vaikuttaa soluihin ja on osa monimutkaista prosessia, joka ylläpitää elämää.

Tieteellinen termi tapahtumasarjalle on mekanotransduktio. Se tarkoittaa mekaanisen ärsykkeen (jännitys) muuntamista solujen sisäiseksi ja väliseksi biokemialliseksi toiminnaksi, joka parantaa tai ylläpitää kudoksen rakennetta. Liikunta ei olekaan vain suorituskyvyn kasvuun tai nautintoon tähtäävää toimintaa vaan se on keholle yhtä tarpeellista kuin hengitys tai verenkiertokin. Lue loppuun →

Voiko ihminen juosta hevosta nopeammin?

Jussi Peltonen Biomekaniikka, juoksu, Kestävyysjuoksu, Lämmöntuotto , , , , ,

Vastaus:

  • Ihminen voi juosta hevosta nopeammin pitkillä matkoilla
  • Hevosen ruumiinlämpö kohoaa vaarallisen korkeaksi huomattavasti ihmistä helpommin, jolloin hevonen joutuu hidastamaan vauhtiaan

Tämä epäilemättä vanha kiista toistui eräässä walesiläisessä pubissa käydyssä kiivaassa väittelyssä. Kahdesta metsästäjästä toinen uskoi kivenkovaan, että pitkällä matkalla ihminen voi voittaa hevosen kestävyytensä ja periksiantamattomuutensa ansiosta.

Varakas maanomistaja Gordon Green sattui kuulemaan keskustelun, ja päätti ratkaista asian. Niinpä vuodesta 1980 lähtien on Llanwrtyd Wellsin kylässä järjestetty vuotuinen ”Man Versus Horse Marathon”, jossa ihminen ja hevonen juoksevat kilpaa 35 kilometrin mittaisen matkan (tarkasti ottaen kyseessä ei siis ole maraton).

Alku lupasi huonoa ihmiselle. Noin kaksi tuntia kestävässä kilpailussa ensimmäinen hevonen tuli maaliin puoli tuntia ihmistä aiemmin. Oli selvää, että tasaisessa maastossa hevonen on ihmistä nopeampi. Sääntöjä muutettiin.

Kilpailu siirrettiin käytäväksi vuorilla. Tänä päivänä reitti alkaa kaupungista, mutta siirtyy pian risteilemään hiekkateille ja vuoristopoluille poiketen välillä metsään ja nummille. Muutoksen jälkeen kisa alkoi tasoittua, ja 2004 ensimmäinen ihminen, Huw Lobb, voitti kilpailun 2 minuutin ja 17 sekunnin erolla hevoseen. Lue loppuun →

Kolme todistetta aivojen piilotetuista voimista

Jussi Peltonen Biomekaniikka, Lihakset, Voimaharjoittelu , , , , , , ,

Monet ovat kuulleet sanottavan, että ihminen käyttää vain pientä osaa aivojen todellisesta kapasiteetista, mutta moniko on nähnyt siitä todisteita? Valitettavan usein aivojen piilotetut kyvyt pysyvät piilossa.

On kuitenkin olemassa hyvin yksinkertainen testi, joka osoittaa, että aivoissa on piilotettuja voimia.

Se on isometrinen maksimivoimatesti. Isometrinen tarkoittaa tilannetta, jossa lihaksen pituus ei muutu sen jännittyessä. Usein puhutaan myös staattisesta voimatestistä, koska jännitys tapahtuu paikallaan olevaa vastusta vastaan, eikä suoritukseen liity liikettä.

Alla on esitetty kolme todistetta, jotka osoittavat, että maksimivoimaa ei rajoita pelkästään lihas, vaan myös lihasta ohjaavat aivot. Lue loppuun →

Jalat rakastavat pientä pieksemistä

Jussi Peltonen Biomekaniikka, juoksu, Kestävyysharjoittelu , , , , , , ,
Nelivuotias juoksee vielä luonnostaan päkiävoittoisesti.

Kun tulimme alas puusta 2 miljoonaa vuotta sitten, olimme vailla suojaa, hitaita ja heikkoja. Älykkyydestäkään ollut apua, koska aseita ei vielä ollut (jousi ja nuolet keksittiin 64 000 vuotta sitten). Kuinka oli mahdollista selviytyä savannin eloonjäämistaistelussa? Meillä oli pakko olla jotain, mikä kaikilta muilta puuttui. Missä me olimme äärettömän hyviä? Juoksussa. Pystyimme juoksemaan eläimiä kuoliaaksi.

Itse asiassa pystyimme juoksemaan lähes loputtomasti, ja pystymme edelleen. Ilman kenkiä. Lue loppuun →