Onko Usain Boltilla superlihakset? Vai siivittääkö jättimäinen koko miehen hirvittävään lentoon? Boltin ylivoiman salaisuus kiinnostaa kaikkia. Menestys on usean tekijän summa, mutta tärkein selitys on ehkä lopulta melko yksinkertainen.

Bolt on geneettisesti lahjakas. Ruumiinrakenne on pikajuoksijalle optimaalinen: leveät hartiat, kapea vyötärö ja pitkät jalat. Nopeiden lihassolujen suhteellinen määrä on myös todennäköisesti suuri, ja jalkaterän anatomia sopiva, muttei välttämättä kilpakumppaneita oleellisesti parempi. Kaikista Boltin fysiologisista muuttujista ei ole julkista tietoa, mutta olemassa olevan tiedon perusteella voidaan arvioida menestyksen salaisuutta.

Kuvaajassa näkyy Boltin nopeus 100 m juoksun aikana vuosina 2008 ja 2009 [1]. Juoksussa pätevät mekaniikan lait: Juoksija kiihtyy niin kauan kuin pystyy kohdistamaan rataan jarruttavia voimia (kitka ja ilmanvastus) suuremman voiman. Boltin kilpakumppanit pystyvät tähän puolimatkaan saakka, jonka jälkeen nopeus vakiintuu (12 m/s) ja heikoimmilla juoksijoilla vähän hidastuukin viime metreillä. Bolt ei kärsi tästä rajoituksesta, vaan kiihdyttää vielä puolimatkan jälkeen saavuttaen maksiminopeutensa 70 metrin kohdalla (12,3 m/s). Mikä antaa Boltille tämän edun?

Bolt on huomattavan pitkä (1,96 m) muihin pikajuoksijoihin verrattuna. MM-finaalissa 2009 tehtyjen mittausten perusteella Boltilla on pituutensa ansiosta pidempi askel kuin kilpakumppaneillaan (askelpituus: Usain Bolt = 2,74 m, Tyson Gay = 2,44 m, Asafa Powell = 2,52 m), mutta alhaisempi asketiheys (UB = 4,49 askelta/s, TG = 4,96 askelta/s, AP = 4,74 askelta/s) [2]. Koska juoksunopeus on askeltiheyden ja -pituuden tulo, ei Boltin pienemmästä askeltiheydestä ole haittaa, sillä askelpituus on vastaavasti suurempi.

Pidemmän askeleen ottava Bolt ei kuitenkaan vietä enemmän aikaa ilmassa (lentoaika: UB = 0,132 s, TG = 0,132 s, AP = 0,131 s), vaan maassa (kontaktiaika: UB = 0,091 s, TG = 0,070 s, AP = 0,080 s) [2]. On laskettu, että 60-80 metrin välillä Bolt viettää jopa 30% enemmän aikaa kontaktissa maahan kuin pahimmat kilpakumppaninsa. Koska eteenpäin kiihdyttävä voima syntyy maan ja jalkojen välille, saa Bolt pituutensa avulla huomattavan edun muihin kilpailijoihin nähden.

Boltin kontakti- ja lentoajan suhde on sikäli yllättävä, että se on lähempänä kestävyysjuoksijan vastaavaa arvoa kuin kellään muulla pikajuoksijalla. Bolt kuitenkin osoittaa, että kovaa voi juosta myös pidemmällä kontaktilla.

Koska Boltin askeltiheys on pienempi, on myös arvioitu, että hänen lihaksensa supistuvat kilpailijoitaan hitaammin. Tämä olisi etu, sillä hitaampi supistusnopeus lisää lihaksen tuottamaa voimaa ja tehoa sekä parantaa hyötysuhdetta. On arvioitu, että saavuttaakseen saman hyötysuhteen kuin Bolt, olisi suuremmalla askeltiheydellä juoksevalla kilpakumppanilla oltava peräti 90 prosenttia nopeita lihassoluja (50% on normaali ja 75% jo poikkeuksellisen korkea määrä). [3].

Onko Usain Bolt lyömätön?

Vaikuttaa siltä että on. Boltin tekemät maailmanennätykset sitä vastoin eivät ole. Henkilökohtainen ennustukseni on, että Boltin ennätyksen rikkoja tulee kuitenkin olemaan vähintäänkin Boltin mittainen mies.

Jussi Peltonen

Lisäys 13.8.2012. Sain mielenkiintoisia kommentteja koskien sitä, kuinka juoksuvalmentajan pitäisi tulkita näitä tuloksia. Tässä johtopäätös: kontaktiaikaansa ei kannata yrittää keinotekoisesti pidentää. Bolt pystyy juoksemaan luontaisesti pidemmällä kontaktiajalla pitkien jalkojen ansiosta.

[1] http://rcuksportscience.wikispaces.com/file/view/Analysing+men+100m+Nspire.pdf

[2] Taylor MJD, Beneke R, 2012, Spring mass characteristics of the fastest men on earth. International Journal of Sports Medicine, 33: 667-70.

[3] Beneke R, Taylor MJD, 2010, What gives Bolt the edge – A.V. Hill knew it already! Journal of Biomechanics, 43: 2241-43.