Moottori korkokengillä

Valintakysymys

Lihas on kehomme liikkeen aikaansaava moottori, josta voima välittyy jänteitä ja lihaskalvoja pitkin luihin. Jos moottorin voima on tarpeeksi suuri, se aiheuttaa nivelten liikkeitä, mutta heikko voima (tai kovakin voima kovaa ulkoista vastusta vasten) saa aikaan pelkästään jänteiden venymistä, eikä liikettä tapahdu. Toisin sanoen: ennenkuin nostossa laatikko tai punttitanko lähtee ylös maasta, on lihaksen täytynyt venyttää jännettä riittävästi. Lihas ja jänne toimivat siis aina yhdessä, ja niiden toiminta muokkautuu tarpeen mukaan.

Tässä kirjoituksessa avaan hieman sitä, milloin tuo lihaksen ja jänteen yhteistoiminta on optimaalista. Kerron myös miten pitkäaikainen korkokannoilla kävely muuttaa lihaksen ja jänteen yhteistoimintaa.

Aloitetaan jänteestä. Koska jänne on elastinen, eli se kykenee varastoimaan elastista energiaa venyessään ja vapauttamaan tuota ”ilmaista” energiaa lyhentyessään, sillä on tärkeä rooli liikkumisemme taloudellisuudessa. Jänne on kyllä hieman viskoosinenkin, eli lyhentyessään ei vapauta kaikkea energiaansa liikkeeksi, vaan osa muuttuu lämmöksi. Monissa ihmistutkimuksissa jänteen viskositeetin on mitattu olevan suurempi kuin eristetyn jänteen viskositeetin, ja onkin vielä selvitettävää, kuinka lämpöiseksi jänne voikaan tulla ilman kudosvaurioita (Farris et al. 2011).

Lihas, sekin tuottaa lämpöä toiminnassaan. Lämmöntuotto eli energianhukka, kun ajatellaan liikkumista, on erilainen riippuen lihaksen työtavasta. Lihaksen mekaniikka (työtapa) ja energetiikka ovat yhteydessä, koska energian eli ATPn (adenosiinitrifosfaatti) kulutus on yhteydessä lihaksen poikittaissiltasykliin. Nuo poikittaissillat lihaksessa ovat niitä värkkejä, jotka saavat aikaan lihasjännityksen. Riippuen sitten vastustavasta voimasta lihas joko venyy (eksentrinen työ), lyhenee (konsentrinen työ) tai sen pituus ei muutu (isometrinen työ).

Lihas tarvitsee vähiten energiaa eli ATPtä silloin, kun lihaksen pituuden ei tarvitse paljon muuttua (Ryschon et al. 1997). Toisin sanoen, lähellä isometrista lihastyötä energiaa tarvitaan vähemmän kuin suurella supistumisnopeudella. Kaikkein eniten ATPtä tarvitaan suurella lyhenemisnopeudella.

Kun yhdistämme jänteen ja lihaksen kaikkein taloudellisimmat tavat, optimaaliseksi tulee työmuoto, jossa jänne venyy ja lyhenee, mutta lihaksen pituus ei muutu. Esimerkiksi kävellessä hyödynnämme tätä periaatetta, jossa lihaksen pituus muuttuu vain vähän, ja elastinen jänne hoitaa työn teon (Fukunaga et al. 2001 , Ishikawa et al. 2005).

Optimoidaksemme tehokkuuden kävelyssä, lihassolukimppujen tulee olla lyhyempiä ja jänteiden joustavampia kuin juoksua ajatellen (Lichtwark & Wilson 2008). Kävelystä juoksuun siirryttäessa alustaan kohdistuvat voimat suurenevat. Tämä vaatii myös suurempaa voimantuottoa lihakselta. Lihasvoiman ja jänteen jäykkyyden välillä taas vallitsee yhteys, ja onkin havaittu, että jänteen jäykkyys mukautuu toiminnan myötä. Jänteen jäykkyys suurenee lapsesta aikuisikään (O’Brien et al 2010) ja pienenee taas ikääntyessämme (Carroll et al. 2009). Harjoittelu kasvattaa jänteen jäykkyyttä ja sen loputtua ominaisuudet palautuvat lähtötasolle (Kubo et al. 2011). Jänteen adaptoitumispotentiaali mahdollistaa taloudellisen lihas-jänne yhteistyön liikkeissä, joita teemme päivittäin.

Mutta miten käy, jos kävelemme päivittäin korkokannoilla? Säännöllinen, yli 5 cm korkokengillä käyttö lyhentää pohjelihasta enemmän kuin optimaaliselle kävelylle on tarpeellista. Lyhentyneenä lihasta joudutaan aktivoimaan enemmän, mikä tuhlaa energiaa. Lisäksi kävelysyklin aikana lihas venyy suhteellisesti enemmän kuin paljasjaloin kävelyssä. Tämä venyminen voi tapahtua jopa kuusinkertaisella nopeudella, ja nopeat venytyksethän aiheuttavat lihasvaurioita (Cronin et al. 2012). Tämä Liikuntabiologian laitosken nykyisen tutkijan Neil Croninin löydös on saanut palstatilaa New York Timesissäkin.

Hyvät naiset, ottakaa korkokengät pois aina kun mahdollista, ei työpöydän takaa sitä kukaan näe. Venyttele pohjelihaksiasi useasti päivän aikana.

Kinesiologian professori Taija Juutinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s