Mikä venyttelyssä venyy?

Et varmaan ole välttynyt kehotukselta, että venyttelisit, se auttaa. Jos vaikka sen paljasjaloin juostun alamäkilenkin jälkeen käyt lattialle istumaan ja venyttelemään, mitä sinä itse asiassa venytätkään? No lihaksia tietysti? Itse asiassa, lihasten venyvyys voi olla aika pieni.

Otetaan esimerkkinä pohje, jossa on useita, rakenteeltaan erilaisia lihaksia. Kaksoiskantalihas, joka pullistuu pohkeen yläosassa varpaille noustessasi kiinnittyy pitkään jänteeseen, joka on kiinni kantapään luussa (kantaluussa). Kun venytät pohjetta nilkkaa koukistamalla, tämä kaksoiskantalihas venyy vain 27% ja lopusta venymisestä vastaa pitkä jänne (KUVA 1).

Jos taas venytät säären etuosan lihaksia ojentamalla nilkaa, sen suurin lihas (lat. tibialis anterior) ja tämän jänne jakavat venytyksen suurin piirtein puoliksi. Toisin sanoen se, mihin kudokseen venytys kohdistuu, riippuu mm. lihasten rakenteesta ja lihakseen kiinnittyvän jänteen pituudesta ja jäykkyydestä. Jänteen jäykkyyteen taas vaikuttaa hyvin paljon sen paksuus ja pituus.

Venytyksen vaikutus lihas-jänne-systeemiin.

Venytettäessä pohjetta ja takareittä lattialla istuen, voidaan venytystä tehostaa painamalla rintakehää kohti polvia, ja vielä kumartamalla pää alas. On mielenkiintoista ajatella, miten pään kumartamisella voisi olla tekemistä jalkojen lihasten venytyksessä. Ei varmasti kovin paljon, mutta kaikki elimistömme kudokset ovat kuitenkin jollain lailla kiinni toisissaan, ja niiden välisten kiinnitysten jäykkyys määrää sen, miten pään venytystä aiheuttava voima välittyy jalkoihin.

Siis muista, että lihas-jänne systeemiä ei voida ajatella irrallisena osana, vaan siihen vaikuttavat ympäröivät kudokset, myös tilanteessa, kun voimaa tuotetaan. Yhdessä lihaksessa tuotettu voima kulkeutuu paitsi jänteeseen, osittain myös vierekkäisiin lihaksiin. Tätä ns. lateraalista voimantuottoa on havaittu eläïnkokeissa jopa vastavaikuttajalihaksiin. Niinpä, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Lontoonkielisiä juttuja asiaan vihkiytyneille: Herbert et al. 2002 ja Bojsen-Moller et al. 2010.

Kinesiologian professori Taija Juutinen

8 thoughts on “Mikä venyttelyssä venyy?

  1. Mielenkiintoinen juttu, jälleen kerran, mutta olisi ollut kiinnostavaa kuulla asiasta vielä hieman perusteellisemmin. Esim. miten tämä lihas/jänne -jakauma tulisi ottaa huomioon käytännössä lihaksia (ja jänteitä, kuten edellä opimme) venytellessä; venytyksen voimakkuuden merkitys, kylmän/lämpimän lihaksen + jänteen venyttäminen jne. Merkkimäärä on tietysti rajallinen, mutta kun ”blogin tarkoituksena on esitellä ihmisen liikkumiseen, toimintakykyyn ja harjoitteluun liittyviä ilmiöitä kansantajuisesti”, niin tästä artikkelista opimme syyn, mutta itse ”ilmiö”, eli seuraus, jäi vähän puuttumaan 🙂

    • Kyllä, kyllä, siitä miten venyttely vaikuttaa, ja miten sitä pitäisi harjoittaa sitten seuraavalla kerralla.

      • Hyvä kuulla, että lisää on tulossa.

        Olen ollut siinä käsityksessä ettei venyttelyn hyödystä ole vieläkään mitään tieteellistä konsensusta.

        Tästä aiheesta taisi tulla YLEllä noin vuosi sitten jonkinlainen pätkä. Olisiko ollut Prismassa. Siellä oli haastateltu jotakuta professoria. En valitettavasti muista nimeä, mutta professori sanoi että vaikka venyttelylle ei löytyisikään tieteellistä perustelua, sitä kannattaa silti tehdä. (Mikä on aika epätieteellinen lausunto.)

  2. Kannattaa myös muistaa, etenkin takareisiä/pohkeita venytellessä, että tuo selän ja pään eteenpäin taivuttaminen tensoi hermojärjestelmää ja sitä kautta useimmiten tuottaa ”venytyksen” tunteen -> mikä ei siis suinkaan tule lihas-jännejärjestelmästä vaan hermoston kautta.

    Hermostoa taas ei ole mitään syytä ”venytellä” samalla tavoin kuin lihasta.

  3. Hei Taija,

    kiitokset hyvästä jutusta, tuota voi miettiä iltajoogan ja -venyttelyn aikana :).
    Terveiset täältä juusto- ja käkikellomaasta sinne kotikaupunkiin,

    Heli

  4. Hei, Taija,

    Kiitos, mielenkiintoinen artikkeli.
    Minulle opetettiin hierojakoulussa. että lihakseen (aktiini ja myosiini -filamentitteihin) ei kannata antaa pidempää (>30s venytystä), jos treenin/lenkin jälkeen lihas on maitohapoilla, kestää 30min-2h, että maitohapot lähtee liikkeelle, minkä jälkeen, pidempikestoisemmatkin venytykset toimii. Eli treenin jälkeen mielummin lyhyitä, pumppaavia venytyksiä.Ja lihaksen pituuteen pidempikestoista venytystä myöhemmin.

    Vivi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s