Helsingin Sanomissa oli sivun juttu otsikolla: ”Doping tulee geeneihin – geenihoidolla huippu-urheilija voisi kolminkertaistaa lihaksensa”. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa aikuisilla olennoilla kuten ihmisillä, kuten tarkat lukijat ehkä huomasivat. Kirjoittaja nimittäin tarkoitti kolmanneksen suurentuneita lihaksia, jotka on saavutettu Igf-I:n geeninsiirrolla aikuisiin hiiriin. Ihmisillä tämäkin on vielä tulevaisuutta. Tässä jutussa käyn kuitenkin läpi tavan, jolla hiirten lihakset on jo onnistuttu jalostamaan geenitekniikan keinoin kooltaan nelinkertaisiksi. Tätä tapaa ei saa sekoittaa geeninsiirtoon aikuisiin olentoihin kuten ihmisiin, jolla ei päästä siis läheskään yhtä suureen lihaskasvuun. Lisätietoa esim. kotimaisesta kirjasta (Alaranta, Hulmi ym. Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa. 2007).

Ensin hieman taustaa. Moniin sairauksiin liittyy vakava lihasheikkous, esimerkkinä syövät, sydämen vajaatoiminta ja diabetes. On myös olemassa useita lihasrappeumasairauksia, jotka johtavat pyörätuoliin ja ennenaikaiseen kuolemaan, esimerkkinä Duchennen lihasdystrofia. Lihasrappeumien hoitoon ei ole olemassa tehokasta voimaharjoittelua lukuun ottamatta erityisen hyviä ehkäisy-/hoitomuotoja. Lisäksi monissa sairauksissa ei ole valitettavasti mahdollisuutta hyödyntää voimaharjoittelua ja ensiapuna pitääkin etsiä muita konsteja. On siis selvää, että lääketiede on kiinnostunut kehittämään lihasta kasvattavia ja tehostavia tulevaisuuden lääkeaineita. Lihaksista onkin tullut lääketieteessä uusi kuuma peruna ja ihan ansaitusti. Toisaalta monet urheilijat himoitsevat myös isompia lihaksia ja osa heistä on valitettavasti valmis tekemään kaikkensa tämän eteen. Hulluimmat ryhtyvät jopa syömään pässin kiveksiä mieshormonien saannin toivossa. Uusimmat hieman jalostuneet kikat aiheuttavat varmasti arvokkaalle anti-dopingtyölle harmaita hiuksia. Wikiliikkuja kannattaa ehdottomasti puhdasta urheilua ja liikuntaa ja muistuttaakin, että esteettisen kokoiset isot lihakset saa helposti voimaharjoittelulla, riittävällä levolla ja hyvällä ravinnolla! Hyvä lihaskunto on tärkeää, koska se muun muassa ehkäisee monia sairauksia ja parantaa elämänlaatua.

No, takaisin tulevaisuuden lääketieteeseen. Miten epätodellisen suuret lihakset on mahdollista saada ilman hikeä ja mielellään epärehellisesti?  Tällä hetkellä on siis jo olemassa kikkoja superhiirien kehittämiseen. Jos siis olet onnekas ja sattumoisin hiiri, joka ei ole vielä syntynyt, niin sinulle on olemassa jo monenlaisia erittäin tehokkaita jalostuskikkoja. Tässä lyhyesti ohjeet suurimpaan mahdolliseen lihaskasvuun, jota tutkimuskirjallisuudessa on tähän mennessä raportoitu.

1. Ensin poistetaan tai tehdään toimimattomaksi äitihiiressä kasvavan uuden elämänalun eli alkion myostatiiniproteiinia tuottava geeni tai osa siitä (Lee ym. 2007, Nature, lontoonkielinen youtube video menetelmästä). Myostatiini estää erittäin tehokkaasti lihasten kasvua.
2. Syntyneitä enemmän tai vähemmän lihaksikkaita hiiriä laitetaan pussauskoppiin.
3. Kun sopiva lihaksiltaan n. tuplakokoinen poikanen löytyy,  jolla siis tavallaan myostatiinin puutos (mutaatio) on tullut sekä äiskältä että iskältä, niin etsitään hänelle jälleen sopiva kumppani. Erityisen sopiva lienee follistatiini-proteiinia geenitekniikan avulla erityisen paljon tuottava hiiri. Follistatiini estää monien lihaskasvua rajoittavien proteiinien toimintaa. Tällainen häntäheikki on myös noin kaksi kertaa tavallisia hiiriä lihaksikkaampi.
4. Nämä ns. myostatiinipoistogeeniset ja follistatiinia ekstrapaljon tuottavat hiiret kun paritetaan, niin jälkeläisistä saadaan todella lihaksikkaita, parhaillaan noin neljä kertaa tavallisia hiiriä isompia. Myostatiini on siis vain yksi lihaskasvua rajoittavista tekijöistä lihaksissa. Tarkemmat ohjeet ja tulokset PLoS One -tiedelehdessä.

Kliinisesti tällaiset tutkimukset tuovat arvokasta tietoa lihasten kasvusta ja sen mekanismeista ja myös tulevaisuuden hoitomuodoista vakaviin sairauksiin. Kiinnostavaa toki olisi myös tietää, saako näillä massiivisesti suuremmilla lihaksilla sitten enemmän naisia/miehiä? Ja mitä tapahtuu älykkyydelle lihasten massiivisesti kasvaessa eli onko bodauksella tai isoilla lihaksilla ja tyhmyydellä syy-seuraussuhde, kuten joku intellektuelli ehkä ajattelee? Entäs mitä sitten, kun nämä superlihashiiret ottavat alkoholia ja menevät juustokioskille. Syntyykö tavallista enemmän tappeluita? Vastauksia näihin epäilemättä tärkeisiin kysymyksiin innolla odotellessa. Siihen asti, älkää elätelkö toiveita tällaisesta kikkailusta, vaan nauttikaa liikunnan ja (proteiinipitoisen) ravinnon ilosta ja muistakaa myös välillä levätä antaen näin lihakselle mahdollisuuden kasvaa!

Juha Hulmi, liikuntafysiologian tutkijatohtori