Month: marraskuu 2011

Kolme todistetta aivojen piilotetuista voimista

Jussi Peltonen Biomekaniikka, Lihakset, Voimaharjoittelu , , , , , , ,

Monet ovat kuulleet sanottavan, että ihminen käyttää vain pientä osaa aivojen todellisesta kapasiteetista, mutta moniko on nähnyt siitä todisteita? Valitettavan usein aivojen piilotetut kyvyt pysyvät piilossa.

On kuitenkin olemassa hyvin yksinkertainen testi, joka osoittaa, että aivoissa on piilotettuja voimia.

Se on isometrinen maksimivoimatesti. Isometrinen tarkoittaa tilannetta, jossa lihaksen pituus ei muutu sen jännittyessä. Usein puhutaan myös staattisesta voimatestistä, koska jännitys tapahtuu paikallaan olevaa vastusta vastaan, eikä suoritukseen liity liikettä.

Alla on esitetty kolme todistetta, jotka osoittavat, että maksimivoimaa ei rajoita pelkästään lihas, vaan myös lihasta ohjaavat aivot. Lue loppuun →

Jalostetut superlihakset: lihasmassan nelinkertaistus

jhulmi Lihakset, Voimaharjoittelu , , , , , ,

Helsingin Sanomissa oli sivun juttu otsikolla: ”Doping tulee geeneihin – geenihoidolla huippu-urheilija voisi kolminkertaistaa lihaksensa”. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa aikuisilla olennoilla kuten ihmisillä, kuten tarkat lukijat ehkä huomasivat. Kirjoittaja nimittäin tarkoitti kolmanneksen suurentuneita lihaksia, jotka on saavutettu Igf-I:n geeninsiirrolla aikuisiin hiiriin. Ihmisillä tämäkin on vielä tulevaisuutta. Tässä jutussa käyn kuitenkin läpi tavan, jolla hiirten lihakset on jo onnistuttu jalostamaan geenitekniikan keinoin kooltaan nelinkertaisiksi. Tätä tapaa ei saa sekoittaa geeninsiirtoon aikuisiin olentoihin kuten ihmisiin, jolla ei päästä siis läheskään yhtä suureen lihaskasvuun. Lisätietoa esim. kotimaisesta kirjasta (Alaranta, Hulmi ym. Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa. 2007). Lue loppuun →

Tuolissa jumissa

simwalk82 Biomekaniikka, Lihakset

Mummon on aika helppoa laskeutua hallitusti istumaan keinutuolille, mutta toisaalta hänen on aika vaikeaa nousta keinutuolilta ylös ilman apua. Miksi näin?

Käsitelläänpä hieman mummon lihasmekanismeja. Lihakset tuottavat voimaa vain vetämällä, niin kuin voimme vain vetää köydellä. Kun lihaksen voima on suurempi kuin vastus, lihas lyhenee. Jos lihasta rentoutetaan sen verran, ettei sen voima aivan riitä pitelemään kuormaa, lihas pitenee. Näin mummokin istahtaa tuolille. (Toki mummo pystyy myös lysähtämään tuoliin myös täysin rentona, mutta keskitytään tässä hieman rauhallisempaan ja turvallisempaan taktiikkaan). Lue loppuun →

Tehosta ajankäyttöäsi näillä rasvanpolttovinkeillä

Taija Juutinen Harjoittelu, Kestävyysharjoittelu, Rasvanpoltto , , , , ,

Rasvaa palaa harjoituksen aikana tehokkaimmin silloin, kun liikunnan intensiteetti on 60 % maksimaalisesta hapenotosta, joka vastaa 70 % maksimisykkeestä. Tuolla liikkumisen teholla rasvaa palaa n. 0.6 g/minuutissa. Älä siis jätä rasvanpolttolenkkiä väliin, vain siksi ettei sinulla ole aikaa kahden tunnin rauhalliselle lenkille, vaan lyhyemmässäkin ajassa rasvaa lähtee kunhan lisäät vähän vauhtia! Toisaalta liikkumisen tehon ollessa vieläkin kovempi, lähellä maksimia, rasvaa palaa heikommin itse harjoituksen aikana, mutta vastaavasti harjoituksen jälkeen rasvojen poltto säilyy kohonneena pidempään. Lue loppuun →

Lihas kasvaa levossa?

jhulmi Harjoittelu, Lihakset, Liikunta, Liikuntafysiologia, Voimaharjoittelu , , , , , , , , , ,

Sanonta kuuluu, että ”lihas kasvaa levossa”. Moni käyttääkin tätä tekosyynä sille, miksi ei tälläkään viikolla treenaa. No, pitääkö tämä paikkaansa ja kelpaako selitys? Vähän ensin taustaa.

Mitä on lihaskasvu?

Lihaksista noin 20 % on proteiineja ja loput käytännössä vettä. Lihasten kasvu tarkoittaa siis pääasiassa lihasproteiinien ja veden määrän lisääntymistä. Lihaskasvun suuruuden kertoo käytännössä lihasproteiinien rakennuksen ja hajotuksen erotus. Kuntosaliharjoittelussa lihasproteiinien rakennuksen on osoitettu olevan selvästi tärkein lihaskokoon vaikuttava ja säädeltävä tekijä. Täten lihasten kasvun käynnistymistä voidaan arvioida melko hyvin mittaamalla uusien lihasproteiinien rakentumista harjoituksen yhteydessä. Lue loppuun →

Jalat rakastavat pientä pieksemistä

Jussi Peltonen Biomekaniikka, juoksu, Kestävyysharjoittelu , , , , , , ,
Nelivuotias juoksee vielä luonnostaan päkiävoittoisesti.

Kun tulimme alas puusta 2 miljoonaa vuotta sitten, olimme vailla suojaa, hitaita ja heikkoja. Älykkyydestäkään ollut apua, koska aseita ei vielä ollut (jousi ja nuolet keksittiin 64 000 vuotta sitten). Kuinka oli mahdollista selviytyä savannin eloonjäämistaistelussa? Meillä oli pakko olla jotain, mikä kaikilta muilta puuttui. Missä me olimme äärettömän hyviä? Juoksussa. Pystyimme juoksemaan eläimiä kuoliaaksi.

Itse asiassa pystyimme juoksemaan lähes loputtomasti, ja pystymme edelleen. Ilman kenkiä. Lue loppuun →